22 Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon,

23 sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa, pelastaja.

24 Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon.

25 Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta

26 pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla

27 voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä.

28 Samoin aviomiehenkin velvollisuus on rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.

29 Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Juuri niin hoitaa Kristuskin seurakuntaansa,

30 omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme.

31 Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

32 Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

33 Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään.

22 Wives, {submit yourselves} to your own husbands, as to the Lord,

23 for a husband is head of the wife, as also the Christ {is} head of the assembly. *He* {is} Saviour of the body.

24 But even as the assembly is subjected to the Christ, so also wives to their own husbands in everything.

25 Husbands, love your own wives, even as the Christ also loved the assembly, and has delivered himself up for it,

26 in order that he might sanctify it, purifying {it} by the washing of water by {the} word,

27 that *he* might present the assembly to himself glorious, having no spot, or wrinkle, or any of such things; but that it might be holy and blameless.

28 So ought men also to love their own wives as their own bodies: he that loves his own wife loves himself.

29 For no one has ever hated his own flesh, but nourishes and cherishes it, even as also the Christ the assembly:

30 for we are members of his body; {we are of his flesh, and of his bones.}

31 Because of this a man shall leave his father and mother, and shall be united to his wife, and the two shall be one flesh.

32 This mystery is great, but *I* speak as to Christ, and as to the assembly.

33 But *ye* also, every one of you, let each so love his own wife as himself; but as to the wife {I speak} that she may fear the husband.