1 Jos kerran yhteys Kristukseen rohkaisee ja hänen rakkautensa suo lohdutusta, jos Henki meitä yhdistää ja jos tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toisiamme kohtaan,

2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli.

3 Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.

4 Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.

5 Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.

6 Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen

7 vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,

8 hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.

9 Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.

10 Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla,

12 Siksi, rakkaat ystävät, niin kuin olette aina totelleet minua, kun olen ollut luonanne, totelkaa vielä enemmän nyt, kun olen poissa: tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne.

13 Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.

14 Tehkää kaikki nurisematta ja empimättä,

15 jotta olisitte moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla,

16 kun pidätte esillä elämän sanaa, ja minä voin Kristuksen tulemisen päivänä ylpeillä siitä, että en ole turhan vuoksi ponnistellut ja nähnyt vaivaa.

17 Vaikka minun, kun toimitan teidän uskonne uhripalvelusta, olisi lopuksi uhrattava henkeni, minä iloitsen ja riemuitsen kaikkien teidän kanssanne.

18 Iloitkaa ja riemuitkaa tekin samalla tavoin minun kanssani.

19 Herraan Jeesukseen luottaen toivon voivani pian lähettää Timoteuksen luoksenne. Saanhan sitten itsekin rohkeutta, kun kuulen miten asiat siellä ovat.

20 Minulla ei ole ketään hänen vertaistaan, joka yhtä vilpittömästi huolehtisi teidän parhaastanne,

21 sillä kaikki ovat kiinnostuneita vain omasta edustaan eivätkä Jeesuksen Kristuksen asiasta.

22 Mutta Timoteuksen luotettavuuden te tunnette: yhdessä minun kanssani hän on uurastanut evankeliumin hyväksi kuin poika isänsä rinnalla.

23 Toivon siis voivani lähettää hänet matkaan heti kun saan tietää, miten minun itseni käy.

24 Herraan luottaen uskon, että pääsen itsekin pian tulemaan luoksenne.

25 Nyt minun kuitenkin täytyy lähettää teidän luoksenne veljemme Epafroditos, työ- ja taistelutoverini. Hän on myös teidän lähettinne, joka tuli palvelemaan minua ollessani avun tarpeessa,

26 ja hän on ikävöinyt teitä kaikkia ja ollut huolissaan siitä, että te olette kuulleet hänen sairastuneen.

27 Sairas hän todella oli, aivan kuolemaisillaan, mutta Jumala armahti häntä, eikä vain häntä vaan myös minua, etten saisi uutta surua entisten lisäksi.

28 Olen sitäkin innokkaampi lähettämään hänet takaisin, jotta te saisitte ilon nähdä hänet jälleen ja että itsekin voisin olla huolettomampi.

29 Ottakaa siis hänet Herran palvelijana iloiten vastaan ja kunnioittakaa hänen kaltaisiaan!

30 Hänhän oli Kristuksen työn vuoksi vähällä kuolla, kun vaaransi henkensä auttaakseen minua siinä, missä te ette voineet auttaa.

1 If then {there be} any comfort in Christ, if any consolation of love, if any fellowship of {the} Spirit, if any bowels and compassions,

2 fulfil my joy, that ye may think the same thing, having the same love, joined in soul, thinking one thing;

3 {let} nothing {be} in the spirit of strife or vain glory, but, in lowliness of mind, each esteeming the other as more excellent than themselves;

4 regarding not each his own {qualities}, but each those of others also.

5 For let this mind be in you which {was} also in Christ Jesus;

6 who, subsisting in the form of God, did not esteem it an object of rapine to be on an equality with God;

7 but emptied himself, taking a bondman's form, taking his place in {the} likeness of men;

8 and having been found in figure as a man, humbled himself, becoming obedient even unto death, and {that the} death of {the} cross.

9 Wherefore also God highly exalted him, and granted him a name, that which is above every name,

10 that at the name of Jesus every knee should bow, of heavenly and earthly and infernal {beings},

11 and every tongue confess that Jesus Christ {is} Lord to God {the} Father's glory.

12 So that, my beloved, even as ye have always obeyed, not as in my presence only, but now much rather in my absence, work out your own salvation with fear and trembling,

13 for it is God who works in you both the willing and the working according to {his} good pleasure.

14 Do all things without murmurings and reasonings,

15 that ye may be harmless and simple, irreproachable children of God in the midst of a crooked and perverted generation; among whom ye appear as lights in {the} world,

16 holding forth {the} word of life, so as to be a boast for me in Christ's day, that I have not run in vain nor laboured in vain.

17 But if also I am poured out as a libation on the sacrifice and ministration of your faith, I rejoice, and rejoice in common with you all.

18 In like manner do *ye* also rejoice, and rejoice with me.

19 But I hope in {the} Lord Jesus to send Timotheus to you shortly, that *I* also may be refreshed, knowing how ye get on.

20 For I have no one like-minded who will care with genuine feeling how ye get on.

21 For all seek their own things, not the things of Jesus Christ.

22 But ye know the proof of him, that, as a child a father, he has served with me in the work of the glad tidings.

23 Him therefore I hope to send immediately, as soon as I shall see how it goes with me:

24 but I trust in {the} Lord that I myself also shall soon come;

25 but I have thought it necessary to send to you Epaphroditus, my brother and fellow-workman and fellow-soldier, but your messenger and minister to my need,

26 since he had a longing desire after you all, and was distressed because ye had heard that he was sick;

27 for he was also sick close to death, but God had mercy on him, and not indeed on him alone, but also on me, that I might not have sorrow upon sorrow.

28 I have sent him therefore the more diligently, that seeing him ye might again rejoice, and that *I* might be the less sorrowful.

29 Receive him therefore in {the} Lord with all joy, and hold such in honour;

30 because for the sake of the work he drew near even to death, venturing his life that he might fill up what lacked in your ministration toward me.