1 He tulivat toiselle puolen järveä Gerasan alueelle.

2 Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki.

3 Mies asusti haudoissa, eikä kukaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä.

4 Monet kerrat hänet oli kahlittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut köydet, eikä kukaan kyennyt hillitsemään häntä.

5 Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä.

6 Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä

8 Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä.

10 Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta.

11 Lähistöllä oli vuoren rinteellä suuri sikalauma laitumella.

13 Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki.

14 Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.

15 He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan.

16 Paikalla olleet kertoivat heille, mitä pahojen henkien vaivaamalle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt.

17 Silloin kaikki alkoivat pyytää, että Jeesus poistuisi siltä seudulta.

18 Kun Jeesus nousi veneeseen, pahoista hengistä vapautunut pyysi saada jäädä hänen seuraansa.

20 Mies lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. Kaikki olivat ihmeissään.

21 Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla

22 sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa

24 Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään.

25 Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto.

26 Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut.

27 Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa.

29 Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa.

32 Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt.

33 Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken.

37 Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen.

38 He tulivat synagogan esimiehen kotiin, ja Jeesus näki hälisevän väenpaljouden ja kuuli ihmisten itkevän ja valittavan suureen ääneen.

40 Jeesukselle naurettiin. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli.

42 Heti tyttö nousi ja käveli; hän oli kaksitoistavuotias. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan.

43 Jeesus kielsi ankarasti heitä kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää.

1 And they came to the other side of the sea, to the country of the Gadarenes.

2 And immediately on his going out of the ship there met him out of the tombs a man possessed by an unclean spirit,

3 who had his dwelling in the tombs; and no one was able to bind him, not even with chains;

4 because he had been often bound with fetters and chains, and the chains had been torn asunder by him, and the fetters were shattered; and no one was able to subdue him.

5 And continually night and day, in the tombs and in the mountains, he was crying and cutting himself with stones.

6 But seeing Jesus from afar off, he ran and did him homage,

7 and crying with a loud voice he says, What have I to do with thee, Jesus, Son of the Most High God? I adjure thee by God, torment me not.

8 For he said to him, Come forth, unclean spirit, out of the man.

9 And he asked him, What is thy name? And he says to him, Legion is my name, because we are many.

10 And he besought him much that he would not send them away out of the country.

11 Now there was there just at the mountain a great herd of swine feeding;

12 and they besought him, saying, Send us into the swine that we may enter into them.

13 And Jesus {immediately} allowed them. And the unclean spirits going out entered into the swine, and the herd rushed down the steep slope, into the sea (about two thousand), and were choked in the sea.

14 And those that were feeding them fled and reported it in the city and in the country. And they went out to see what it was that had taken place.

15 And they come to Jesus, and they see the possessed of demons sitting {and} clothed and sensible, {him} that had had the legion: and they were afraid.

16 And they that had seen {it} related to them how it had happened to the {man} possessed by demons, and concerning the swine.

17 And they began to beg him to depart from their coasts.

18 And as he went on board ship, the man that had been possessed by demons besought him that he might be with him.

19 And he suffered him not, but says to him, Go to thine home to thine own people, and tell them how great things the Lord has done for thee, and has had mercy on thee.

20 And he went away and began to proclaim in the Decapolis how great things Jesus had done for him; and all wondered.

21 And Jesus having passed over in the ship again to the other side, a great crowd gathered to him; and he was by the sea.

22 And {behold} there comes one of the rulers of the synagogue, by name Jairus, and seeing him, falls down at his feet;

23 and he besought him much, saying, My little daughter is at extremity; {I pray} that thou shouldest come and lay thy hands upon her so that she may be healed, and may live.

24 And he went with him, and a large crowd followed him and pressed on him.

25 And a certain woman who had had a flux of blood twelve years,

26 and had suffered much under many physicians, and had spent everything she had and had found no advantage from it, but had rather got worse,

27 having heard concerning Jesus, came in the crowd behind and touched his clothes;

28 for she said, If I shall touch but his clothes I shall be healed.

29 And immediately her fountain of blood was dried up, and she knew in her body that she was cured from the scourge.

30 And immediately Jesus, knowing in himself the power that had gone out of him, turning round in the crowd said, Who has touched my clothes?

31 And his disciples said to him, Thou seest the crowd pressing on thee, and sayest thou, Who touched me?

32 And he looked round about to see her who had done this.

33 But the woman, frightened and trembling, knowing what had taken place in her, came and fell down before him, and told him all the truth.

34 And he said to her, Daughter, thy faith has healed thee; go in peace, and be well of thy scourge.

35 While he was yet speaking, they come from the ruler of the synagogue's {house}, saying, Thy daughter has died, why troublest thou the teacher any further?

36 But Jesus {immediately}, having heard the word spoken, says to the ruler of the synagogue, Fear not; only believe.

37 And he suffered no one to accompany him save Peter and James, and John the brother of James.

38 And he comes to the house of the ruler of the synagogue, and sees the tumult, and people weeping and wailing greatly.

39 And entering in he says to them, Why do ye make a tumult and weep? the child has not died, but sleeps.

40 And they derided him. But he, having put {them} all out, takes with {him} the father of the child, and the mother, and those that were with him, and enters in where the child was lying.

41 And having laid hold of the hand of the child, he says to her, Talitha koumi, which is, interpreted, Damsel, I say to thee, Arise.

42 And immediately the damsel arose and walked, for she was twelve years old. And they were astonished with great astonishment.

43 And he charged them much that no one should know this; and he desired that {something} should be given her to eat.