1 Kun Herra oli pelastanut Daavidin kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä, Daavid lauloi Herralle tämän laulun:
2 -- Herra, sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani.
3 Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, pelastukseni sarvi, olet vuori ja turvapaikka. Sinä olet pelastajani, sinä autat minut turvaan vainoojilta.
4 Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan.
5 Kuoleman aallokko saartoi jo minut, turmion pyörteet minua kauhistivat,
6 tuonelan paulat vangitsivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.
7 Silloin huusin hädässäni Herraa, minä kutsuin apuun Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.
8 Maa tärisi ja järkkyi, taivaan pilarit vavahtelivat, hänen vihansa sai ne horjumaan.
9 Hänen sieraimistaan nousi savu ja kaikennielevä liekki hänen suustaan, se suitsusi hiilten hehkua.
10 Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas pimeä pilvi jalkojensa alla,
11 hän lensi kerubi ratsunaan ja kiiti tuulen siivin.
12 Hän teki majakseen pimeyden, sateiden lähteen, raskaat pilvet.
13 Hänen loistonsa sytytti liekkiin hehkuvat hiilet.
14 Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua,
15 hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset, hän sinkosi salamansa ja sai heidät kauhun valtaan.
16 Merten lähteet paljastuivat ja maanpiirin perustukset tulivat näkyviin, kun Herra nuhteli merta, kun hänen raivonsa myrsky puhalsi sen yli.
17 Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä.
18 Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.
19 He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra.
20 Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun.
21 Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat.
22 Minä olen kulkenut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalasta.
23 Hänen käskynsä ovat alati mielessäni, minä noudatan aina hänen lakejaan.
24 Olen ollut vilpitön hänen edessään ja varonut lankeamasta syntiin.
25 Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, koska olen puhdas hänen edessään.
26 Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle, vilpitöntä kohtaan olet vilpitön,
27 puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan, mutta kieron sinä johdat harhaan.
28 Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen sinä painat maahan.
29 Sinä, Herra, olet lamppuni. Sinä tuot pimeyteeni valon.
30 Sinun avullasi ryntään yli vallien, Jumalani avulla hyppään muurien yli.
31 Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa.
32 Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka turvamme, jollei Jumalamme?
33 Jumala on luja linnani. Hän tekee tieni suoraksi,
34 hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille.
35 Hän opettaa käteni sotimaan, käsivarteni jännittämään jousta.
36 Herra, sinä asetut kilveksi eteeni, sinun apusi vahvistaa minut,
37 sinä teet varmoiksi askeleeni, polveni eivät horju.
38 Minä ahdistan vihollisiani ja tuhoan heidät, palaan vasta kun heitä ei enää ole,
39 minä lyön heidät, eivätkä he enää nouse. He sortuvat jalkojeni alle.
40 Sinulta saan voiman taisteluun, vastustajani sinä kaadat jalkojeni alle.
41 Sinä ajat viholliseni pakoon, ja minä teen heistä lopun.
42 He huutavat, mutta kukaan ei heitä auta, he kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.
43 Minä murskaan heidät maan tomuun, poljen ja tallaan heitä kuin katujen lokaa.
44 Sinä pelastit minut, kun kansani kapinoi, asetit minut hallitsemaan myös vieraita maita. Kansat, joita en tuntenut, ovat nyt valtani alla.
45 Muukalaiset liehittelevät minua, he tottelevat jo ennen kuin käsken,
46 heidän voimansa on hervonnut, vavisten he tulevat ulos linnoistaan.
47 Herra elää! Kiitetty olkoon puolustajani, ylistetty Jumala, minun turvakallioni!
48 Jumala kostaa puolestani ja alistaa kansat valtani alle,
49 hän pelastaa minut vihollisteni käsistä ja antaa voiton vihamiehistäni, vainoojista hän minut päästää.
50 Siksi kiitän sinua, Herra, kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi.
51 Sinä teet voittoisaksi kansasi kuninkaan, sinä olet uskollinen sille jonka olet voidellut, Daavidille ja hänen suvulleen, nyt ja aina.
1 여호와께서 다윗을 모든 대적의 손과 사울의 손에서 구원하신 그 날에 다윗이 이 노래의 말씀으로 여호와께 아뢰어
2 가로되 여호와는 나의 반석이시요, 나의 요새시요, 나를 건지시는 자시요,
3 나의 하나님이시요, 나의 피할 바위시요, 나의 방패시요, 나의 구원의 뿔이시요, 나의 높은 망대시요, 나의 피난처시요, 나의 구원자시라 ! 나를 흉악에서 구원하셨도다
4 내가 찬송받으실 여호와께 아뢰리니 내 원수들에게서 구원을 얻으리로다
5 사망의 물결이 나를 에우고 불의의 창수가 나를 두렵게 하였으며
6 음부의 줄이 나를 두르고 사망의 올무가 내게 이르렀도다
7 내가 환난 중에서 여호와께 아뢰며 나의 하나님께 아뢰었더니 저가 그 전에서 내 소리를 들으심이여 나의 부르짖음이 그 귀에 들렸도다
8 이에 땅이 진동하고 떨며 하늘 기초가 요동하고 흔들렸으니 그의 진노를 인함이로다
9 그 코에서 연기가 오르고 입에서 불이 나와 사름이여 그 불에 숯이 피었도다
10 저가 또 하늘을 드리우고 강림하시니 그 발 아래는 어둑캄캄하도다
11 그룹을 타고 날으심이여 ! 바람 날개 위에 나타나셨도다
12 저가 흑암 곧 모인 물과 공중의 빽빽한 구름으로 둘린 장막을 삼으심이여 !
13 그 앞에 있는 광채로 인하여 숯불이 피었도다
14 여호와께서 하늘에서 뇌성을 발하시며 지존하신 자가 음성을 내심이여 !
15 살을 날려 저희를 흩으시며 번개로 파하셨도다
16 이럴 때에 여호와의 꾸지람과 콧김을 인하여 물 밑이 드러나고 땅의 기초가 나타났도다
17 저가 위에서 보내사 나를 취하심이여 많은 물에서 나를 건져내셨도다
18 나를 강한 원수와 미워하는 자에게서 건지셨음이여 ! 저희는 나보다 힘센 연고로다
19 저희가 나의 재앙의 날에 내게 이르렀으나 여호와께서 나의 의지가 되셨도다
20 나를 또 넓은 곳으로 인도하시고 나를 기뻐하시므로 구원하셨도다
21 여호와께서 내 의를 따라 상 주시며 내 손의 깨끗함을 좇아 갚으셨으니
22 이는 내가 여호와의 도를 지키고 악을 행하여 내 하나님을 떠나지 아니하였으며
23 그 모든 규례를 내 앞에 두고 그 율례를 버리지 아니하였음이로다
24 내가 또 그 앞에 완전하여 스스로 지켜 죄악을 피하였나니
25 그러므로 여호와께서 내 의대로, 그 목전에 내 깨끗한 대로 내게 갚으셨도다
26 자비한 자에게는 주의 자비하심을 나타내시며 완전한 자에게는 주의 완전하심을 보이시며
27 깨끗한 자에게는 주의 깨끗하심을 보이시며 사특한 자에게는 주의 거스리심을 보이시리이다
28 주께서 곤고한 백성은 구원하시고 교만한 자를 살피사 낮추시리이다
29 여호와여, 주는 나의 등불이시니 여호와께서 나의 흑암을 밝히시리이다
30 내가 주를 의뢰하고 적군에 달리며 내 하나님을 의지하고 성벽을 뛰어 넘나이다
31 하나님의 도는 완전하고 여호와의 말씀은 정미하니 저는 자기에게 피하는 모든 자에게 방패시로다
32 여호와 외에 누가 하나님이며 우리 하나님 외에 누가 바위뇨
33 하나님은 나의 견고한 요새시며 나를 온전한 곳으로 인도하시며
34 나의 발로 암사슴 발 같게 하시며 나를 나의 높은 곳에 세우시며
35 내 손을 가르쳐 싸우게 하시니 내 팔이 놋활을 당기도다
36 주께서 또 주의 구원의 방패를 내게 주시며 주의 온유함이 나를 크게 하셨나이다
37 내 걸음을 넓게 하셨고 나로 실족지 않게 하셨나이다
38 내가 내 원수를 따라 멸하였사오며 저희를 무찌르기 전에는 돌이키지 아니하였나이다
39 내가 저희를 무찔러 파하였더니 저희가 내 발 아래 엎드러지고 능히 일어나지 못하였나이다
40 이는 주께서 나로 전쟁케 하려고 능력으로 내게 띠 띠우사 일어나 나를 치는 자로 내게 굴복케 하셨사오며
41 주께서 또 내 원수들로 등을 내게로 향하게 하시고 나로 나를 미워하는 자를 끊어버리게 하셨음이니이다
42 저희가 둘러보아도 구원할 자가 없었고 여호와께 부르짖어도 대답지 아니하셨나이다
43 내가 저희를 땅의 티끌같이 부스러뜨리고 거리의 진흙같이 밟아 헤쳤나이다
44 주께서 또 나를 내 백성의 다툼에서 건지시고 나를 보존하사 열방의 으뜸을 삼으셨으니 내가 알지 못하는 백성이 나를 섬기리이다
45 이방인들이 내게 굴복함이여 ! 저희가 내 풍성을 듣고 곧 순복하리로다
46 이방인들이 쇠미하여 그 견고한 곳에서 떨며 나오리로다
47 여호와는 생존하시니 나의 바위를 찬송하며 내 구원의 바위이신 하나님을 높일지로다 !
48 이 하나님이 나를 위하여 보수하시고 민족들로 내게 복종케 하시며
49 나를 원수들에게서 나오게 하시며 나를 대적하는 자 위에 나를 드시고 나를 강포한 자에게서 건지시는도다
50 이러므로 여호와여 내가 열방 중에서 주께 감사하며 주의 이름을 찬양하리이다 !
51 여호와께서 그 왕에게 큰 구원을 주시며 기름 부음 받은 자에게 인자를 베푸심이여 ! 영원토록 다윗과 그 후손에게로다 하였더라