1 Herra sanoi Moosekselle:

2 Pyhitä minun omakseni jokainen esikoinen israelilaisten keskuudessa, niin ihminen kuin karjaeläin. Jokainen, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, kuuluu minulle.

4 Tänään te lähdette, abib-kuussa,

5 ja kun Herra on tuonut teidät kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne vannomallaan valalla luvannut teille, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, niin palvelkaa häntä aina tässä kuussa seuraavalla tavalla.

7 Niinä seitsemänä päivänä syötäköön vain happamatonta leipää; hapanta leipää ei saa edes näkyä missään koko asuinalueellasi, ei myöskään hapanta taikinaa.

8 Sinä päivänä kerro pojallesi: 'Tämä tapahtuu sen takia, mitä Herra teki hyväkseni, kun lähdin Egyptistä.'

9 Ja se säädös olkoon kuin merkki kädessäsi ja tunnus otsallasi, että Herran laki aina pysyisi huulillasi ja sinä muistaisit, kuinka Herra väkevällä kädellään vei sinut pois Egyptistä.

10 Noudata tätä säädöstä aina määräaikana vuodesta toiseen.

12 luovuta Herralle kaikki esikoiset. Samaten on jokainen karjaasi syntyvä urospuolinen esikoinen oleva Herran omaisuutta.

13 Mutta jokaisen aasin ensimmäisen varsan voit lunastaa omaksesi uhraamalla karitsan, ja ellet halua sitä lunastaa, taita siltä niska. Sinun tulee myös lunastaa jokainen esikoispoika, joka sinulle syntyy.

14 Kun poikasi aikanaan kysyy sinulta: 'Mitä tämä merkitsee?', niin sano hänelle: 'Väkevällä kädellään Herra vei meidät pois Egyptistä, orjuuden maasta.

15 Ja kun farao itsepintaisesti kieltäytyi päästämästä meitä, Herra surmasi Egyptissä jokaisen esikoisen, ihmisten esikoisista karjan esikoisiin. Tämän vuoksi minä teurastan Herralle uhriksi karjani jokaisen urospuolisen esikoisen ja lunastan jokaisen minulle syntyvän esikoispojan.'

17 Kun farao oli päästänyt kansan lähtemään, Jumala ei johtanutkaan israelilaisia filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä, joka olisi ollut lyhin, sillä hän ajatteli, että kansa huomatessaan joutuvansa taisteluun alkaisi katua ja palaisi Egyptiin.

18 Niin Jumala vei kansan pitemmälle, autiomaan kautta kulkevalle tielle, kohti Kaislamerta. Israelilaiset lähtivät matkaan taistelun varalta ryhmittyneinä.

20 Lähdettyään liikkeelle Sukkotista israelilaiset leiriytyivät Etamiin, autiomaan laitaan.

21 Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä.

22 Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä.

1 여호와께서 모세에게 일러 가라사대

2 이스라엘 자손 중에 사람이나 짐승이나 무론하고 초태생은 다 거룩히 구별하여 내게 돌리라 이는 내 것이니라 ! 하시니라

3 모세가 백성에게 이르되 `너희는 애굽에서 곧 종 되었던 집에서 나온 그 날을 기념하여 유교병을 먹지 말라 여호와께서 그 손의 권능으로 너희를 그 곳에서 인도하여 내셨음이니라

4 아빕월 이 날에 너희가 나왔으니

5 여호와께서 너를 인도하여 가나안 사람과, 헷 사람과, 아모리 사람과, 히위 사람과, 여부스 사람의 땅 곧 네게 주시려고 네 조상들에게 맹세하신바 젖과 꿀이 흐르는 땅에 이르게 하시거든 너는 이 달에 이 예식을 지켜

6 칠일 동안 무교병을 먹고 제 칠일에는 여호와께 절기를 지키라

7 칠일 동안에는 무교병을 먹고 유교병을 너희 곳에 있게 하지 말며 네 지경 안에서 누룩을 네게 보이지도 말게 하며

8 너는 그 날에 네 아들에게 뵈어 이르기를 이 예식은 내가 애굽에서 나올 때에 여호와께서 나를 위하여 행하신 일을 인함이라 하고

9 이것으로 네 손의 기호와 네 미간의 표를 삼고 여호와의 율법으로 네 입에 있게 하라 이는 여호와께서 능하신 손으로 너를 애굽에서 인도하여 내셨음이니

10 연년이 기한에 이르러 이 규례를 지킬지니라

11 여호와께서 너와 네 조상에게 맹세하신대로 너를 가나안 사람의 땅에 인도하시고 그 땅을 네게 주시거든

12 너는 무릇 초태생과 네게 있는 생축의 초태생을 다 구별하여 여호와께 돌리라 수컷은 여호와의 것이니라

13 나귀의 첫새끼는 다 어린 양으로 대속할 것이요 그렇게 아니하려면 그 목을 꺽을 것이며 너의 아들중 모든 장자 된 자는 다 대속할지니라

14 장래에 네 아들이 네게 묻기를 이것이 어찜이냐 ? 하거든 너는 그에게 이르기를 여호와께서 그 손의 권능으로 우리를 애굽에서 곧 종이 되었던 집에서 인도하여 내실쌔

15 그 때에 바로가 강퍅하여 우리를 보내지 아니하매 여호와께서 애굽 나라 가운데 처음 낳은 것까지 다 죽이신고로 초태생의 수컷은 다 여호와께 희생으로 드리고 우리 장자는 다 대속하나니

16 이것으로 네 손의 기호와 네 미간의 표를 삼으라 여호와께서 그 손의 권능으로 우리를 애굽에서 인도하여 내셨음이니라 할지니라'

17 바로가 백성을 보낸 후에 블레셋 사람의 땅의 길은 가까울지라도 하나님이 그들을 그 길로 인도하지 아니하셨으니 이는 하나님이 말씀하시기를 이 백성이 전쟁을 보면 뉘우쳐 애굽으로 돌아갈까 하셨음이라

18 그러므로 하나님이 홍해의 광야 길로 돌려 백성을 인도하시매 이스라엘 자손이 애굽 땅에서 항오를 지어 나올 때에

19 모세가 요셉의 해골을 취하였으니 이는 요셉이 이스라엘 자손으로 단단히 맹세케 하여 이르기를 '하나님이 필연 너희를 권고하시리니 너희는 나의 해골을 여기서 가지고 나가라' 하였음이었더라

20 그들이 숙곳에서 발행하여 광야 끝에 담에 장막을 치니

21 여호와께서 그들 앞에 행하사 낮에는 구름 기둥으로 그들의 길을 인도하시고 밤에는 불기둥으로 그들에게 비취사 주야로 진행하게 하시니

22 낮에는 구름 기둥,밤에는 불기둥이 백성 앞에서 떠나지 아니하니라