1 Josia järjesti Herran kunniaksi Jerusalemissa pääsiäisjuhlan. Pääsiäislammas teurastettiin ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä.

2 Josia käski pappien asettua paikoilleen ja kehotti heitä hoitamaan palvelutyönsä Herran temppelissä.

4 Järjestäytykää suvuittain ja osastoittain sen mukaan kuin Israelin kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo ovat määränneet.

5 Asettukaa pyhäkköön ryhmiksi siten, että kutakin maallikkosukujen ryhmää kohden on yksi leeviläisryhmä.

7 Josia antoi juhlaan kokoontuneelle kansalle omasta pienkarjastaan pääsiäisuhreiksi kolmekymmentätuhatta karitsaa ja vohlaa, ja kuninkaan omaisuudesta annettiin myös kolmetuhatta nautaa.

8 Myös hänen ruhtinaansa antoivat vapaaehtoisesti lahjoja kansalle, papeille ja leeviläisille. Jumalan temppelin esimiehet Hilkia, Sakarja ja Jehiel antoivat papeille kaksituhatta kuusisataa karitsaa pääsiäisteuraiksi sekä lisäksi kolmesataa nautaa.

9 Leeviläiset päämiehet Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä Hasabja, Jeiel ja Josabad antoivat leeviläisille pääsiäisuhreiksi viisituhatta karitsaa ja viisisataa nautaa.

10 Kun valmistelut oli toimitettu, papit asettuivat paikoilleen ja leeviläiset jakaantuivat ryhmiksi, niin kuin kuningas oli käskenyt.

11 Sitten leeviläiset teurastivat pääsiäislampaat. Papit vihmoivat veren, jonka leeviläiset antoivat heille, ja leeviläiset nylkivät teuraat.

12 Polttouhriksi määrätyt osat he panivat erilleen ja jakoivat kansalle perhekunnittain, jotta ne uhrattaisiin Herralle, niin kuin Mooseksen kirjassa on määrätty. Samoin tehtiin naudoille.

13 Pääsiäislampaat he paistoivat määräysten mukaisesti tulella, mutta pyhinä lahjoina annettujen nautojen lihat he keittivät padoissa, kattiloissa ja pannuissa ja veivät kiireesti kansalle.

14 Sitten he valmistivat pääsiäisaterian itselleen ja papeille. Papit, Aaronin jälkeläiset, joutuivat näet polttamaan polttouhreja ja rasvoja yömyöhään asti, ja sen vuoksi leeviläiset valmistivat aterian sekä itselleen että heille.

15 Laulajat, Asafin jälkeläiset, seisoivat paikoillaan niin kuin Daavid ja hänen hoviinsa kuuluvat näkijät Asaf, Heman ja Jedutun olivat määränneet, ja portinvartijat vartioivat kaikkia portteja. Kenenkään ei tarvinnut poistua palvelupaikaltaan, sillä leeviläiset valmistivat heille kaikille aterian.

16 Näin vietettiin tuona päivänä pääsiäinen ja toimitettiin Herran alttarilla polttouhrit kuningas Josian määräysten mukaisesti.

17 Pääsiäisen jälkeen viettivät Jerusalemiin kokoontuneet israelilaiset seitsemän päivän ajan happamattoman leivän juhlaa.

18 Sillä tavoin ei pääsiäistä ollut Israelissa juhlittu sitten profeetta Samuelin päivien, eikä kukaan Israelin kuningas ollut viettänyt pääsiäistä niin kuin sitä nyt viettivät Josia, papit ja leeviläiset sekä kaikki Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat.

19 Tämä pääsiäisjuhla vietettiin Josian hallituskauden kahdeksantenatoista vuotena.

20 Jonkin aikaa sen jälkeen kun Josia oli näin saattanut temppelin kuntoon, lähti Egyptin kuningas Neko sotaretkelle kohti Karkemisia, joka on Eufratin varrella. Josia lähti häntä vastaan.

22 Mutta Josia ei väistynyt hänen tieltään, vaan lähti rohkeasti taisteluun. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka olivat Jumalasta lähtöisin, vaan ryhtyi taisteluun Megiddon tasangolla.

24 Kuninkaan miehet siirsivät hänet sotavaunuista toisiin vaunuihin ja veivät Jerusalemiin. Siellä hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautaan. Koko Juuda ja Jerusalem suri Josiaa.

25 Jeremia teki Josiasta valitusvirren, ja Israelissa on yhä edelleenkin tapana, että laulajat, niin miehet kuin naiset, laulavat tätä valitusvirttä Josiasta. Se on säilynyt muiden valitusvirsien joukossa.

26 Muut Josian vaiheet ja ne hyvät teot, jotka hän Herran lakia noudattaen teki,

27 sekä hänen aikansa tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiassa.

1 Jozijas šventė Jeruzalėje Paschą Viešpaties garbei. Jie papjovė Paschos avinėlį pirmojo mėnesio keturioliktą dieną.

2 Jis paskirstė kunigams pareigas ir juos padrąsino tarnauti Viešpaties namuose.

3 Jis sakė levitams, kurie mokė izraelitus ir buvo pasišventę Viešpačiui: "Įneškite šventąją skrynią į namus, kuriuos pastatė Dovydo sūnus Saliamonas, Izraelio karalius; jums nebereikia jos nešioti ant pečių. Tarnaukite Viešpačiui, savo Dievui, ir Jo tautai Izraeliui.

4 Pasiruoškite pagal savo tėvų namus ir skyrius, kaip nustatyta Izraelio karaliaus Dovydo ir jo sūnaus Saliamono.

5 Stovėkite šventykloje ten, kur sustojusios jūsų brolių tėvų šeimos, kad kiekvienai šeimai tektų levitų šeimos skyrius;

6 papjaukite Paschos avinėlį, pasišventinkite ir paruoškite jį savo broliams, kad jie galėtų išpildyti tai, ką Viešpats kalbėjo Mozei".

7 Jozijas davė tautai trisdešimt tūkstančių avinėlių Paschos aukai ir tris tūkstančius jaučių iš karaliaus turto.

8 Kunigaikščiai noriai davė žmonėms, kunigams ir levitams. Dievo namų vyresnieji: Helkijas, Zacharijas ir Jehielis davė kunigams du tūkstančius šešis šimtus avių ir tris šimtus jaučių aukojimui.

9 Konanijas ir jo broliai Šemajas bei Netanelis, taip pat Hašabijas, Jejelis ir Jehozabadas, levitų viršininkai, davė levitams penkis tūkstančius avinėlių Paschos aukai ir penkis šimtus jaučių.

10 Tarnavimo metu kunigai sustojo savo vietose ir levitai pagal savo skyrius, kaip karalius įsakė.

11 Jie papjovė Paschai avinėlį, ir kunigai ėmė kraują iš jų, šlakstė, o levitai nulupo kailį.

12 Kas buvo skirta deginamajai aukai, buvo atidėta į šalį ir paskirstyta tautos šeimoms, kad jie aukotų Viešpačiui, kaip parašyta Mozės knygoje; taip pat paskirstė ir galvijus.

13 Jie kepė Paschos avinėlį ugnyje, kaip reikalavo nuostatai, o kitas šventas aukas virė puoduose bei katiluose ir skubiai išdalino visiems žmonėms.

14 Po to jie paruošė maistą sau ir kunigams, nes kunigai, aaronitai, iki nakties degino deginamąsias aukas ir taukus.

15 Giedotojai, Asafo sūnūs, stovėjo savo vietoje, kaip buvo įsakę Dovydas, Asafas, Hemanas ir Jedutūnas, karaliaus regėtojas; vartininkai stovėjo prie jiems skirtų vartų, jiems nereikėjo palikti tarnavimo, nes jų broliai levitai jiems viską paruošė.

16 Taip tą dieną buvo atliktas visas tarnavimas Viešpačiui: Paschos šventimas ir deginamųjų aukų aukojimas ant Viešpaties aukuro, laikantis karaliaus Jozijo įsakymo.

17 Izraelitai, kurie buvo susirinkę, šventė Paschą ir Neraugintos duonos šventę septynias dienas.

18 Tokios Paschos Izraelis nebuvo šventęs nuo pranašo Samuelio dienų; joks Izraelio karalius nebuvo šventęs Paschos taip, kaip Jozijas­su kunigais, levitais, visu Judu, Izraeliu ir Jeruzalės gyventojais.

19 Ta Pascha buvo švęsta aštuonioliktaisiais Jozijo karaliavimo metais.

20 Jozijui atstačius šventyklą, Egipto karalius Nechas išėjo prieš Karchemišą prie Eufrato. Jozijas išėjo priešais jį.

21 Nekojas siuntė pas jį pasiuntinių, sakydamas: "Kas man ir tau, Judo karaliau? Ne prieš tave einu šiandien, bet prieš tą, su kuriuo kariauju. Dievas įsakė man skubėti. Nesipriešink Dievui, kuris yra su manimi, kad Jis tavęs nepražudytų".

22 Tačiau Jozijas nekreipė dėmesio į jo kalbą ir pasiruošė kovai. Jis nepaklausė Nekojo žodžių, nors jie buvo iš Dievo lūpų, ir atėjo kariauti į Megido lygumą.

23 Šauliai pataikė į karalių Joziją, ir jis įsakė savo tarnams: "Išvežkite mane iš kovos lauko, nes aš esu sunkiai sužeistas".

24 Jo tarnai, perkėlę jį iš kovos vežimo į kitą, nugabeno į Jeruzalę, kur jis mirė. Jį palaidojo jo tėvų kapuose. Visas Judas ir Jeruzalė apraudojo Joziją.

25 Ir Jeremijas apraudojo Joziją, ir visi giedotojai ir giedotojos mini Joziją savo raudose iki šios dienos, ir tai tapo nuostatu Izraeliui. Jos yra surašytos raudų knygoje.

26 Kiti Jozijo darbai ir jo geradarystės vykdant Viešpaties įstatymus

27 nuo pradžios iki galo surašyti Izraelio ir Judo karalių knygoje.