1 Nyt Job sanoi:
2 -- Tänäkin päivänä ajatukseni nousevat kapinaan. Murehtiminen vie minulta voimat.
3 Kunpa tietäisin, mistä hänet voin löytää ja miten pääsen sinne, missä hän asuu!
4 Minä esittäisin hänelle asiani ja toisin julki kaikki todisteeni.
5 Niin saisin kuulla, mitä hän minulle vastaa, ja saisin tietää, mitä hän tahtoo minulle sanoa.
6 Käräjöisikö hän kanssani valtiaan voimalla? Ei, hän kuuntelisi minua.
7 Hänen vastapuolenaan seisoisi nuhteeton mies, ja tuomarini vapauttaisi minut syytteestä lopullisesti.
8 Jos minä menen itään, ei hän ole siellä, jos länteen -- ei merkkiäkään hänestä!
9 Jos menen pohjoiseen, en saa häntä silmiini, jos etelään -- en näe häntä!
10 Hän tietää kyllä, millainen on ollut minun vaellukseni. Koetelkoon minua niin kuin tulessa kultaa -- minä kestän.
11 Hänen jalanjälkiinsä olen sovittanut askeleni, hänen tietään olen seurannut. En ole siltä poikennut.
12 Hänen sanansa käskyjä minä tottelen, minä pidän ne aina silmieni edessä.
13 Kun Jumala jotakin päättää, kuka voisi sen muuttaa? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
14 Hän panee toimeen sen minkä on minulle määrännyt, eikä sitä ole vähän.
15 Siksi minä pelästyn, kun hänet näen, kun ajattelenkin häntä, minä vapisen kauhusta.
16 Jumala on lannistanut rohkeuteni, minä kauhistun Kaikkivaltiasta.
17 Mutta pimeyskään ei saa minua vaikenemaan, ei, vaikka se peittää edestäni kaiken.
1 Jobas atsakydamas tarė:
2 "Mano skundas dar ir šiandien kartus; mano kentėjimai didesni už mano vaitojimą.
3 O kad žinočiau, kur Jį rasti, ir galėčiau ateiti prie Jo sosto!
4 Jam pateikčiau savo bylą ir savo burną pripildyčiau įrodymų.
5 Tada išgirsčiau, ką Jis man atsakytų, ir suprasčiau, ką man kalbėtų.
6 Ar Jis priešintųsi man savo galinga jėga? Ne! Jis pažvelgtų į mane.
7 Teisusis galėtų aiškintis su Juo, taip aš būčiau išlaisvintas amžiams nuo savo teisėjo.
8 Jei einu pirmyn, ten Jo nėra, o jei atgal, Jo nerandu.
9 Jei Jis yra kairėje, aš Jo nematau, o jei pasislėpęs dešinėje, Jo nepastebiu.
10 Bet Jis žino mano kelią; jei Jis mane ištirtų, būčiau kaip auksas.
11 Ėjau Jo pėdomis, iš Jo kelio neiškrypau.
12 Nuo Jo įsakymų nepasitraukiau, Jo burnos žodžius vertinau labiau negu būtiną maistą.
13 Jis vienintelis, kas gali Jį pakeisti? Ko Jo siela geidžia, tą Jis padaro.
14 Jis įvykdys, kas man skirta; daug panašių dalykų Jis turi.
15 Todėl man baugu Jo akivaizdoje; apie tai galvodamas, bijau Jo.
16 Dievas susilpnina mano širdį; Visagalis gąsdina mane.
17 Aš nepražuvau prieš tamsą, Jis nepaslėpė tamsybės nuo mano veido".