1 (H13:23)Abia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Asa. Asan aikana maassa vallitsi rauha kymmenen vuoden ajan.

2 (H14:1)Asa teki sitä, mikä oli hyvää ja oikeaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä.

3 (H14:2)Hän hävitti vieraat alttarit ja kukkulapyhäköt, rikkoi kivipatsaat ja hakkasi palasiksi asera-paalut.

4 (H14:3)Hän käski Juudan kansan kääntyä Herran, isiensä Jumalan, puoleen ja noudattaa hänen lakiaan ja määräyksiään.

5 (H14:4)Kaikista Juudan kaupungeista hän hävitti kukkulapyhäköt ja suitsutusalttarit, ja hänen aikanaan valtakunnassa säilyi rauha.

6 (H14:5)Niinä vuosina, joina Jumala antoi rauhan vallita maassa eikä kukaan sotinut Asaa vastaan, Asa linnoitti Juudan kaupunkeja.

8 (H14:7)Asalla oli sotajoukko, jossa oli Juudan heimosta kolmesataatuhatta miestä, aseinaan kilpi ja keihäs, ja Benjaminin heimosta kaksisataakahdeksankymmentätuhatta miestä, aseinaan kilpi ja jousi. Kaikki olivat harjaantuneita sotureita.

9 (H14:8)Nubialainen Serah lähti heitä vastaan mukanaan sotajoukko, jossa oli tuhat kertaa tuhat miestä ja kolmesataa sotavaunua, ja saapui Maresaan asti.

10 (H14:9)Asa lähti häntä vastaan, ja joukot järjestäytyivät taisteluun Sefatan laaksoon lähelle Maresaa.

12 (H14:11)Silloin Herra antoi Asan ja Juudan joukkojen lyödä nubialaiset, ja nämä lähtivät pakoon.

13 (H14:12)Asa ajoi miehineen heitä takaa Gerariin saakka, ja nubialaisia kaatui niin paljon, etteivät he enää toipuneet tästä iskusta. Herra ja hänen sotajoukkonsa musersivat heidät, ja Asa ja hänen miehensä saivat runsaan saaliin.

14 (H14:13)He kukistivat kaikki Gerarin ympäristön kaupungit, sillä Herra oli saattanut niiden asukkaat kauhun valtaan. He ryöstivät ne kaikki ja saivat niistäkin suuren saaliin.

15 (H14:14)Samoin he löivät paimentolaisleirit ja ottivat saaliiksi paljon lampaita, vuohia ja kameleja. Sitten he palasivat Jerusalemiin.

1 Und Assa tat, das recht war und dem HErrn, seinem GOtt, wohlgefiel.

2 Und tat weg die fremden Altäre und die Höhen und zerbrach die Säulen und hieb die Haine ab;

3 und ließ Juda sagen, daß sie den HErrn, den GOtt ihrer Väter, suchten und täten nach dem Gesetz und Gebot.

4 Und er tat weg aus allen Städten Judas die Höhen und die Götzen. Denn das Königreich war stille vor ihm.

5 Und er bauete feste Städte in Juda, weil das Land stille und kein Streit wider ihn war in denselben Jahren; denn der HErr gab ihm Ruhe.

6 Und er sprach zu Juda: Lasset uns diese Städte bauen und Mauern darum her führen und Türme, Türen und Riegel, weil das Land noch vor uns ist; denn wir haben den HErrn, unsern GOtt, gesucht, und er hat uns Ruhe gegeben umher. Also baueten sie, und ging glücklich vonstatten.

7 Und Assa hatte eine Heerkraft, die Schild und Spieß trugen: aus Juda dreihunderttausend und aus Benjamin, die Schilde trugen und mit den Bogen konnten, zweihundertundachtzigtausend; und diese waren alle starken Helden.

8 Es zog aber wider sie aus Serah, der Mohr, mit einer Heereskraft, tausendmal tausend, dazu dreihundert Wagen, und kamen bis gen Maresa.

9 Und Assa zog aus gegen ihn; und sie rüsteten sich zum Streit im Tal Zephatha bei Maresa.

10 Und Assa rief an den HErrn, seinen GOtt, und sprach: HErr, es ist bei dir kein Unterschied, helfen unter vielen, oder da keine Kraft ist. Hilf uns, HErr, unser GOtt; denn wir verlassen uns auf dich, und in deinem Namen sind wir kommen wider diese Menge. HErr, unser GOtt, wider dich vermag kein Mensch etwas.

11 Und der HErr plagte die Mohren vor Assa und vor Juda, daß sie flohen.

12 Und Assa samt dem Volk, das bei ihm war, jagte ihnen nach bis gen Gerar. Und die Mohren fielen, daß ihrer keiner lebendig blieb, sondern sie wurden geschlagen vor dem HErrn und vor seinem Heerlager. Und sie trugen sehr viel Raubs davon.

13 Und er schlug alle Städte um Gerar her; denn die Furcht des HErrn kam über sie. Und sie beraubten alle Städte; denn es war viel Raubs drinnen.

14 Auch schlugen sie die Hütten des Viehes und brachten Schafe die Menge und Kamele; und kamen wieder gen Jerusalem