1 Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan.

2 Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

3 Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille.

4 Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos.

5 Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija.

6 Älkää antako kenenkään pettää itseänne tyhjillä puheilla, sillä niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa kaikkia tottelemattomia.

7 Älkää siis olko sellaisten kanssa missään tekemisissä.

8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!

9 Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.

10 Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista.

11 Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon.

12 Mitä sellaiset ihmiset salassa tekevät, on häpeällistä sanoakin,

13 mutta kaikki tulee ilmi, kun valo sen paljastaa.

14 Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa. Sen vuoksi sanotaankin: -- Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva!

15 Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat.

16 Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha.

17 Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.

18 Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.

19 Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle

20 ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

21 Alistukaa toistenne tahtoon, Kristusta totellen.

22 Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon,

23 sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa, pelastaja.

24 Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon.

25 Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta

26 pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla

27 voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä.

28 Samoin aviomiehenkin velvollisuus on rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.

29 Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Juuri niin hoitaa Kristuskin seurakuntaansa,

30 omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme.

31 Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

32 Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

33 Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään.

1 Soyez donc les imitateurs de Dieu, comme [ses] chers enfants;

2 Et marchez dans la charité, ainsi que Christ aussi nous a aimés, et s'est donné lui-même pour nous en oblation et sacrifice à Dieu, en odeur de bonne senteur.

3 Que ni la fornication, ni aucune souillure, ni l'avarice, ne soient pas même nommées parmi vous, ainsi qu’il est convenable à des Saints;

4 Ni aucune chose déshonnête, ni parole folle, ni plaisanterie; car ce sont là des choses qui ne sont pas bienséantes; mais plutôt des actions de grâces.

5 Car vous savez ceci, que nul fornicateur, ni impur, ni avare, qui est un idolâtre, n'a point d'héritage dans le Royaume de Christ, et de Dieu.

6 Que personne ne vous séduise par de vains discours, car à cause de ces choses la colère de Dieu vient sur les rebelles.

7 Ne soyez donc point leurs associés.

8 Car vous étiez autrefois ténèbres, mais maintenant vous êtes lumière au Seigneur; conduisez-vous [donc] comme des enfants de lumière.

9 Car le fruit de l'Esprit consiste en toute débonnaireté, justice et vérité.

10 Eprouvant ce qui est agréable au Seigneur.

11 Et ne communiquez point aux œuvres infructueuses des ténèbres, mais au contraire reprenez-les.

12 Car il est même déshonnête de dire les choses qu'ils font en secret.

13 Mais toutes choses étant mises en évidence par la lumière, sont rendues manifestes ; car la lumière est celle qui manifeste tout.

14 C'est pourquoi il [est] dit : Réveille-toi, toi qui dors, et te relève d'entre les morts, et Christ t'éclairera.

15 Prenez donc garde comment vous vous conduirez soigneusement, non point comme étant dépourvus de sagesse, mais comme étant sages :

16 Rachetant le temps : car les jours sont mauvais.

17 C'est pourquoi ne soyez point sans prudence, mais comprenez bien quelle est la volonté du Seigneur.

18 Et ne vous enivrez point du vin auquel il y a de la dissolution; mais soyez remplis de l'Esprit.

19 Vous entretenant par des Psaumes, des cantiques et des chansons spirituelles; chantant et psalmodiant de votre cœur au Seigneur.

20 Rendant toujours grâces pour toutes choses au Nom de notre Seigneur Jésus-Christ [à notre] Dieu, et Père.

21 Vous soumettant les uns aux autres, en la crainte de Dieu.

22 Femmes soyez soumises à vos maris, comme au Seigneur.

23 Car le mari est le chef de la femme, comme Christ est le chef de l'Eglise, et il est aussi le Sauveur de [son] Corps.

24 Comme donc l'Eglise est soumise à Christ, que les femmes le soient de même à leurs maris, en toutes choses.

25 [Et] vous maris, aimez vos femmes, comme Christ a aimé l'Eglise, et s'est donné lui-même pour elle.

26 Afin qu'il la sanctifiât, après l’avoir nettoyée dans le baptême d'eau et par sa parole :

27 Afin qu'il se la rendît une Eglise glorieuse, n'ayant ni tache, ni ride, ni autre chose semblable, mais afin qu'elle fût sainte et irrépréhensible.

28 Les maris donc doivent aimer leurs femmes comme leurs propres corps; celui qui aime sa femme s'aime soi-même.

29 Car personne n'a jamais eu en haine sa propre chair, mais il la nourrit et l'entretient, comme le Seigneur entretient l'Eglise.

30 Car nous sommes membres de son corps, étant de sa chair, et de ses os.

31 C'est pourquoi l'homme laissera son père et sa mère, et il s'unira à sa femme, et les deux seront une même chair.

32 Ce mystère est grand, or je parle de Christ et de l'Eglise.

33 Que chacun de vous aime donc sa femme comme soi-même; et que la femme révère son mari.