1 Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja.

2 Hän on huoltajien ja holhoojien alainen isänsä asettamaan määräaikaan asti.

3 Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia.

4 Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi

5 lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.

7 Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

8 Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole.

9 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?

10 Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia.

11 Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä.

12 Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet.

13 Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi.

14 Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen.

15 Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on? Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista.

16 Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden?

17 Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä.

18 Into on hyvä, jos asia on hyvä -- näin aina eikä vain silloin kun minä olen luonanne.

19 Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä.

20 Kunpa voisin olla nyt luonanne ja löytää oikean äänensävyn! En tiedä, mitä teille tekisin.

21 Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo?

22 Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, joista toisen synnytti orjatar, toisen vapaa nainen.

23 Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta.

24 Tämä on vertauskuva. Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa. Toinen on Siinainvuoren liitto, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.

25 Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa.

26 Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.

27 Onhan kirjoitettu: -- Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä! Riemuitse ja huuda, sinä joka et tunne synnytystuskia! Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies.

28 Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.

29 Niin kuin luonnonjärjestyksen mukaisesti syntynyt silloin vainosi Hengen vaikutuksesta syntynyttä, niin on laita nytkin.

31 Me emme siis, veljet, ole orjattaren vaan vapaan naisen lapsia.

1 Or je dis que pendant tout le temps que l'héritier est un enfant, il n'est en rien différent du serviteur, quoiqu'il soit Seigneur de tout.

2 Mais il est sous des tuteurs et des curateurs jusqu'au temps déterminé par le père.

3 Nous aussi, lorsque nous étions des enfants, nous étions asservis sous les rudiments du monde.

4 Mais quand l'accomplissement du temps est venu, Dieu a envoyé son Fils, né d'une femme, [et] soumis à la Loi.

5 Afin qu'il rachetât ceux qui étaient sous la Loi, et que nous reçussions l'adoption des enfants.

6 Et parce que vous êtes enfants, Dieu a envoyé l'Esprit de son Fils dans vos cœurs, criant Abba, [c'est-à-dire] Père.

7 Maintenant donc tu n'es plus serviteur, mais fils; or si tu es fils, tu es aussi héritier de Dieu par Christ.

8 Mais lorsque vous ne connaissiez point Dieu, vous serviez ceux qui de [leur] nature ne sont point Dieux.

9 Et maintenant que vous avez connu Dieu, ou plutôt que vous avez été connus de Dieu, comment retournez-vous encore à ces faibles et misérables éléments, auxquels vous voulez encore servir comme auparavant?

10 Vous observez les jours, les mois, les temps et les années.

11 Je crains pour vous que peut-être je n'aie travaillé en vain parmi vous.

12 Soyez comme moi; car je [suis] aussi comme vous; je vous [en] prie, mes frères; vous ne m'avez fait aucun tort.

13 Et vous savez comment je vous ai ci-devant évangélisé dans l'infirmité de la chair.

14 Et vous n'avez point méprisé ni rejeté mon épreuve, telle qu'elle était en ma chair; mais vous m'avez reçu comme un Ange de Dieu, et comme Jésus-Christ même.

15 Quelle était donc la déclaration [que vous faisiez] de votre bonheur? car je vous rends témoignage que, s'il eût été possible, vous eussiez arraché vos yeux, et vous me les eussiez donnés.

16 Suis-je donc devenu votre ennemi, en vous disant la vérité?

17 Ils sont jaloux de vous, [mais] ce n'est pas comme il faut; au contraire, ils vous veulent exclure, afin que vous soyez jaloux d'eux.

18 Mais il est bon d'être toujours zélé pour le bien, et de ne l'être pas seulement quand je suis présent avec vous.

19 Mes petits enfants, pour lesquels enfanter je travaille de nouveau, jusqu'à ce que Christ soit formé en vous :

20 Je voudrais être maintenant avec vous, et changer de langage, car je suis en perplexité sur votre sujet.

21 Dites-moi, vous qui voulez être sous la Loi, n'entendez-vous point la Loi?

22 Car il est écrit qu'Abraham a eu deux fils, l'un de la servante, et l'autre de la [femme] libre.

23 Mais celui qui était de la servante, naquit selon la chair; et celui qui était de la [femme] libre, naquit par la promesse.

24 Or ces choses doivent être entendues par allégorie : car ce sont les deux alliances; l'une du mont de Sinaï, qui ne produit que des esclaves, et c'est Agar.

25 Car ce nom d'Agar veut dire Sinaï; qui est une montagne en Arabie, et correspondante à la Jérusalem de maintenant, laquelle sert avec ses enfants.

26 Mais la Jérusalem d'en haut est [la femme] libre, et c'est la mère de nous tous.

27 Car il est écrit : réjouis-toi, stérile, qui n'enfantais point; efforce-toi, et t'écrie, toi qui n'étais point en travail d'enfant; car il y a beaucoup plus d'enfants de [celle qui avait été] laissée, que de celle qui avait un mari.

28 Or pour nous, mes frères, nous sommes enfants de la promesse, ainsi qu'Isaac.

29 Mais comme alors celui qui était né selon la chair, persécutait celui [qui était né] selon l'Esprit, il [en est] de même aussi maintenant.

30 Mais que dit l'Ecriture? chasse la servante et son fils : car le fils de la servante ne sera point héritier avec le fils de la [femme] libre.

31 Or mes frères, nous ne sommes point enfants de la servante, mais de la [femme] libre.