1 Meidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista.

2 Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä.

4 Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa.

5 Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti,

6 niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta ylistäisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.

7 Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi.

8 Tarkoitan tätä: Kristus on tullut palvelemaan juutalaisia. Hän on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan.

9 Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu: -- Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi.

10 Ja edelleen: -- Riemuitkaa, kansat, yhdessä hänen kansansa kanssa.

11 Ja vielä: -- Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat!

12 Jesaja taas sanoo: -- Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi. Häneen kansat panevat toivonsa.

13 Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.

14 Olen toki varma, veljeni, siitä että teillä jo on runsaasti hyvää tahtoa ja kaikkea tietoa ja että pystytte itsekin neuvomaan toisianne.

15 Silti olen kirjoittanut teille paikoitellen rohkeastikin muistuttaakseni teitä eräistä asioista. Olen tehnyt näin, koska Jumala on armossaan kutsunut minut

16 Kristuksen Jeesuksen palvelijaksi kansojen keskuuteen, toimittamaan Jumalan evankeliumin pyhää pappispalvelua, jotta maailman kansoista tulisi Jumalalle mieluinen, Pyhän Hengen pyhittämä uhri.

17 Kristuksen Jeesuksen kunniaksi kerron siitä, mitä olen saanut aikaan palvellessani Jumalaa.

18 En näet rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus on minun kauttani tehnyt saattaakseen maailman kansat kuuliaisiksi, puheiden ja tekojen,

19 tunnustöiden ja ihmeiden avulla, Jumalan Hengen voimalla. Näin olen vienyt päätökseen Kristuksen evankeliumin julistamisen kiertäen kaikkialla Jerusalemista aina Illyriaan saakka.

20 Olen kuitenkin pitänyt kunnia-asianani olla julistamatta evankeliumia niillä seuduilla, joilla Kristuksen nimi jo tunnetaan, jotta en rakentaisi toisen laskemalle perustukselle.

21 Toimin niin kuin on kirjoitettu: -- Ne, joille ei ole kerrottu hänestä, tulevat näkemään, ne, jotka eivät ole kuulleet, tulevat ymmärtämään.

22 Tämän vuoksi matkani teidän luoksenne on estynyt kerran toisensa jälkeen.

23 Mutta nyt minulla ei enää ole tehtävää näillä seuduilla, ja olen jo vuosikausia odottanut tilaisuutta päästä käymään teidän luonanne

24 sitten kun menen Espanjaan. Toivon, että voisin tällä matkallani tavata teidät ja että te auttaisitte minut matkaan sieltä eteenpäin, kun olen ensin saanut jonkin aikaa nauttia seurastanne.

25 Nyt olen kuitenkin lähdössä Jerusalemiin viemään avustusta pyhille.

26 Makedonian ja Akhaian seurakunnat ovat näet päättäneet antaa yhteisen lahjan Jerusalemin seurakunnan köyhille.

27 Näin ne siis ovat päättäneet, ja ne ovatkin tämän heille velkaa. Jos kerran pakanuudesta kääntyneet ovat päässeet osallisiksi Jerusalemin pyhien hengellisistä aarteista, heillä on puolestaan velvollisuus auttaa näitä aineellisesti.

28 Sitten kun olen hoitanut tämän tehtävän ja asianmukaisesti luovuttanut keräyksen tuoton, lähden Espanjaan ja käyn matkalla teidän luonanne.

29 Tiedän, että tullessani luoksenne tuon mukanani Kristuksen täyden siunauksen.

30 Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhän Hengen antamaan rakkauteen vedoten pyydän teitä, veljet, tukemaan minua taistelussani. Rukoilkaa Jumalaa puolestani,

31 että en Juudeassa joutuisi epäuskoisten käsiin ja että lahja, jonka vien Jerusalemiin, olisi pyhille mieluinen.

32 Silloin voin, jos Jumala suo, tulla iloisin mielin teidän luoksenne ja virkistyä seurassanne.

33 Rauhan Jumala olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.

1 Or nous devons, nous qui sommes forts, supporter les infirmités des faibles, et non pas nous complaire à nous-mêmes.

2 Que chacun de nous donc complaise à son prochain pour son bien, pour [son] édification.

3 Car même Jésus-Christ n'a point voulu complaire à soi-même, mais selon ce qui est écrit [de lui] : les outrages de ceux qui t'outragent sont tombés sur moi.

4 Car toutes les choses qui ont été écrites auparavant, ont été écrites pour notre instruction; afin que par la patience et par la consolation des Ecritures nous ayons espérance.

5 Or le Dieu de patience et de consolation vous fasse la grâce d'avoir tous un même sentiment selon Jésus-Christ;

6 Afin que tous d'un même cœur, et d'une même bouche vous glorifiiez Dieu, qui est le Père de notre Seigneur Jésus-Christ.

7 C'est pourquoi recevez-vous l'un l'autre, comme aussi Christ nous a reçus à lui, pour la gloire de Dieu.

8 Or je dis que Jésus-Christ a été Ministre de la Circoncision, pour la vérité de Dieu, afin de ratifier les promesses faites aux Pères.

9 Et afin que les Gentils honorent Dieu pour sa miséricorde; selon ce qui est écrit : je célébrerai à cause de cela ta louange parmi les Gentils, et je psalmodierai à ton Nom.

10 Et il est dit encore : Gentils, réjouissez-vous avec son peuple.

11 Et encore : toutes Nations, louez le Seigneur; et vous tous peuples célébrez-le.

12 Esaïe a dit aussi : il y aura une Racine de Jessé, et un [rejeton] s'élèvera pour gouverner les Gentils, [et] les Gentils auront espérance en lui.

13 Le Dieu d'espérance donc vous veuille remplir de toute joie et de [toute] paix, en croyant; afin que vous abondiez en espérance par la puissance du Saint-Esprit.

14 Or mes frères, je suis aussi moi-même persuadé que vous êtes aussi pleins de bonté, remplis de toute connaissance, et que vous pouvez même vous exhorter l'un l'autre.

15 Mais mes frères, je vous ai écrit en quelque sorte plus librement, comme vous faisant ressouvenir [de ces choses], à cause de la grâce qui m'a été donnée de Dieu.

16 Afin que je sois ministre de Jésus Christ envers les Gentils, m'employant au sacrifice de l'Evangile de Dieu; afin que l'oblation des Gentils soit agréable, étant sanctifiée par le Saint-Esprit.

17 J'ai donc de quoi me glorifier en Jésus-Christ dans les choses qui regardent Dieu.

18 Car je ne saurais rien dire que Christ n'ait fait par moi pour amener les Gentils à l'obéissance par la parole, et par les œuvres.

19 Avec la vertu des prodiges et des miracles, par la puissance de l'Esprit de Dieu; tellement que depuis Jérusalem, et les lieux d'alentour, jusque dans l'Illyrie, j'ai tout rempli de l'Evangile de Christ.

20 M'attachant ainsi avec affection à annoncer l'Evangile là où Christ n'avait pas encore été prêché, afin que je n'édifiasse point sur un fondement [qu'un] autre [eût déjà posé].

21 Mais, selon qu'il est écrit : ceux à qui il n'a point été annoncé le verront; et ceux qui n'en ont point ouï parler l'entendront.

22 Et c'est aussi ce qui m'a souvent empêché de vous aller voir.

23 Mais maintenant que je n'ai aucun sujet de m'arrêter en ce pays, et que depuis plusieurs années j'ai un grand désir d'aller vers vous;

24 J'irai vers vous lorsque je partirai pour aller en Espagne; et j'espère que je vous verrai en passant par votre pays, et que vous me conduirez là, après que j'aurai été premièrement rassasié en partie d'avoir été avec vous.

25 Mais pour le présent je m'en vais à Jérusalem pour assister les Saints.

26 Car il a semblé bon aux Macédoniens et aux Achaïens de faire une contribution pour les pauvres d'entre les Saints qui sont à Jérusalem.

27 Il leur a, dis-je, ainsi semblé bon, et aussi leur sont-ils obligés : car si les Gentils ont été participants de leurs biens spirituels, ils leur doivent aussi faire part des charnels.

28 Après donc que j'aurai achevé cela, et que j'aurai consigné ce fruit, j'irai en Espagne en passant par vos quartiers.

29 Et je sais que quand j'irai vers vous j'y irai avec une abondance de bénédictions de l'Evangile de Christ.

30 Or je vous exhorte, mes frères, par notre Seigneur Jésus-Christ, et par la charité de l'Esprit, que vous combattiez avec moi dans vos prières à Dieu pour moi.

31 Afin que je sois délivré des rebelles qui sont en Judée, et que mon administration que j'ai à faire à Jérusalem, soit rendue agréable aux Saints.

32 Afin que j'aille vers vous avec joie par la volonté de Dieu, et que je me récrée avec vous.

33 Or le Dieu de paix soit avec vous tous : Amen!