1 Jumalan liitonarkku tuotiin keskelle telttaa, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Jumalan edessä uhrattiin polttouhreja ja yhteysuhreja.
2 Uhritoimituksen päätettyään Daavid siunasi kansan Herran nimeen
3 ja jakoi kaikille israelilaisille, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen.
4 Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta.
5 Heidän johtajanaan oli Asaf, ja hänestä seuraavana oli Sakarja. Sitten olivat Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom ja Jeiel, jotka soittivat harppua ja lyyraa. Asaf helisytti symbaaleja,
6 ja papit Benaja ja Jahasiel puhalsivat koko ajan torvea Jumalan liitonarkun edessä.
7 Tuona päivänä Daavid asetti Asafin ja hänen veljensä ensimmäistä kertaa laulamaan Herralle tätä ylistystä:
8 -- Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
9 Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.
10 Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!
11 Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.
12 Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa,
13 te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.
14 Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.
15 Muistakaa aina hänen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus,
16 liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa, vala, jonka hän vannoi Iisakille.
17 Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.
19 Kun teitä oli vain pieni määrä, kun olitte vain vähäinen joukko muukalaisia,
20 kun vaelsitte kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen,
21 hän ei antanut kenenkään sortaa teitä. Teidän tähtenne hän varoitti kuninkaita:
22 Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.
23 Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan!
24 Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne.
25 Suuri on Herra, ylistäkää häntä! Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.
26 Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat, mutta Herra on taivaitten luoja.
27 Hänen on loisto ja hänen on kunnia, hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.
28 Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra, tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
29 tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Tuokaa hänelle uhrilahjat, astukaa hänen eteensä, kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan!
30 Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä. Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.
31 Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!
32 Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut,
33 humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomaan oikeutta maan päälle.
34 Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
35 Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala, saata meidät yhteen, pelasta meidät kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.
37 Daavid määräsi Asafin ja hänen sukunsa miehet jatkuvasti hoitamaan palvelusta Herran liitonarkun edessä sen mukaan kuin kullekin päivälle oli määrätty.
38 Obed-Edom, Jedutunin poika, ja hänen sukunsa miehet, yhteensä kuusikymmentäkahdeksan, sekä Hosa asetettiin portinvartijoiksi.
39 Pappi Sadokin ja hänen sukuaan olevat papit Daavid määräsi jäämään Herran pyhäkköteltan luo Gibeonin kukkulalle.
40 Heidän tuli aamuin ja illoin uhrata polttouhrialttarilla Herralle polttouhreja sen mukaan kuin on määrätty laissa, jonka Herra on antanut israelilaisille.
42 Torvet ja symbaalit, joita soittajat käyttivät, sekä soittimet, joilla säestettiin pyhiä lauluja, olivat Hemanin ja Jedutunin hallussa. Jedutunin suvun miehet olivat portinvartijoina.
43 Sitten kaikki lähtivät kotiinsa, ja myös Daavid palasi perheensä luo.
1 ASI trajeron el arca de Dios, y asentáronla en medio de la tienda que David había tendido para ella: y ofrecieron holocaustos y pacíficos delante de Dios.
2 Y como David hubo acabado de ofrecer el holocausto y los pacíficos, bendijo al pueblo en el nombre de Jehová.
3 Y repartió á todo Israel, así á hombres como á mujeres, á cada uno una torta de pan, y una pieza de carne, y un frasco de vino.
4 Y puso delante del arca de Jehová ministros de los Levitas, para que recordasen, y confesasen, y loasen á Jehová Dios de Israel:
5 Asaph el primero, el segundo después de él Zachârías, Jeiel, Semiramoth, Jehiel, Mathithías, Eliab, Benaías, Obed-edom, y Jehiel, con sus instrumentos de Salterios y arpas; mas Asaph hacía sonido con címbalos:
6 Benaías también y Jahaziel, sacerdotes, continuamente con trompetas delante del arca del pacto de Dios.
7 Entonces, en aquel día, dió David principio á celebrar á Jehová por mano de Asaph y de sus hermanos:
8 Confesad á Jehová, invocad su nombre, Haced notorias en los pueblos sus obras.
9 Cantad á él, cantadle salmos; Hablad de todas sus maravillas.
10 Gloriaos en su santo nombre; Alégrese el corazón de los que buscan á Jehová.
11 Buscad á Jehová y su fortaleza; Buscad su rostro continuamente.
12 Haced memoria de sus maravillas que ha obrado, De sus prodigios, y de los juicios de su boca,
13 Oh vosotros, simiente de Israel sus siervo, Hijos de Jacob, sus escogidos.
14 Jehová, él es nuestro Dios; Sus juicios en toda la tierra.
15 Haced memoria de su alianza perpetuamente, Y de la palabra que él mandó en mil generaciones;
16 Del pacto que concertó con Abraham, Y de su juramento á Isaac;
17 El cual confirmó á Jacob por estatuto, Y á Israel por pacto sempiterno,
18 Diciendo: A ti daré la tierra de Canaán, Suerte de vuestra herencia;
19 Cuando erais pocos en número, Pocos y peregrinos en ella;
20 Y andaban de nación en nación, Y de un reino á otro pueblo.
21 No permitió que nadie los oprimiese: Antes por amor de ellos castigó á los reyes.
22 No toquéis, dijo, á mis ungidos, Ni hagáis mal á mis profetas.
23 Cantad á Jehová, toda la tierra, Anunciad de día en día su salud.
24 Cantad entre las gentes su gloria, Y en todos los pueblos sus maravillas.
25 Porque grande es Jehová, y digno de ser grandemente loado, Y de ser temido sobre todos los dioses.
26 Porque todos los dioses de los pueblos son nada: Mas Jehová hizo los cielos.
27 Poderío y hermosura delante de él; Fortaleza y alegría en su morada.
28 Atribuid á Jehová, oh familias de los pueblos, Atribuid á Jehová gloria y potencia.
29 Tributad á Jehová la gloria debida á su nombre: Traed ofrenda, y venid delante de él; Postraos delante de Jehová en la hermosura de su santidad.
30 Temed en su presencia, toda la tierra: El mundo será aún establecido, para que no se conmueva.
31 Alégrense los cielos, y gócese la tierra, Y digan en las naciones: Reina Jehová.
32 Resuene la mar, y la plenitud de ella: Alégrese el campo, y todo lo que contiene.
33 Entonces cantarán los árboles de los bosques delante de Jehová, Porque viene á juzgar la tierra.
34 Celebrad á Jehová, porque es bueno; Porque su misericordia es eterna.
35 Y decid: Sálvanos, oh Dios, salud nuestra: Júntanos, y líbranos de las gentes, Para que confesemos tu santo nombre, Y nos gloriemos en tus alabanzas.
36 Bendito sea Jehová Dios de Israel, De eternidad á eternidad.
37 Y dejó allí, delante del arca del pacto de Jehová, á Asaph y á sus hermanos, para que ministrasen de continuo delante del arca, cada cosa en su día:
38 Y á Obed-edom y á sus hermanos, sesenta y ocho; y á Obed-edom hijo de Jeduthún, y á Asa, por porteros:
39 Asimismo á Sadoc el sacerdote, y á sus hermanos los sacerdotes, delante del tabernáculo de Jehová en el alto que estaba en Gabaón,
40 Para que sacrificasen continuamente, á mañana y tarde, holocaustos á Jehová en el altar del holocausto, conforme á todo lo que está escrito en la ley de Jehová, que él prescribió á Israel;
41 Y con ellos á Hemán y á Jeduthún, y los otros escogidos declarados por sus nombres, para glorificar á Jehová, porque es eterna su misericordia;
42 Con ellos á Hemán y á Jeduthún con trompetas y címbalos para tañer, y con otros instrumentos de música de Dios; y á los hijos de Jeduthún, por porteros.
43 Y todo el pueblo se fué cada uno á su casa; y David se volvió para bendecir su casa.