1 Joas oli kuninkaaksi tullessaan seitsemän vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli beersebalainen Sibja.
2 Niin kauan kuin pappi Jojada eli, Joas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.
3 Jojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
4 Joas päätti kunnostaa Herran temppelin.
8 Kuninkaan käskystä tehtiin arkku, joka asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.
9 Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että kaikkien oli tuotava Herralle vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli autiomaassa määrännyt israelilaisille.
10 Kaikki johtomiehet ja koko kansa toivat ilomielin veron ja panivat sen arkkuun, ja arkku tuli aivan täyteen.
11 Leeviläiset tarkastivat aina kuninkaan määräyksestä arkun, ja kun nähtiin, että siellä oli paljon rahaa, kuninkaan kirjuri ja ylipapin edustaja tulivat tyhjentämään arkun ja kantoivat sen sitten takaisin paikalleen. Näin tehtiin joka päivä, ja rahaa kertyi paljon.
12 Kuningas ja Jojada antoivat rahat miehille, jotka johtivat Herran temppelin kunnostustöitä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä ja myös rauta- ja kupariseppiä korjaamaan temppeliä.
13 Työntekijät ryhtyivät toimeen, ja työt edistyivät heidän käsissään. He saivat temppelin kunnostetuksi ja korjatuksi.
14 Työn valmistuttua loput rahat vietiin kuninkaalle ja Jojadalle. Niillä teetettiin Herran temppeliin jumalanpalveluksessa ja uhritoimituksissa tarvittavia työvälineitä sekä maljoja ja muita kultaisia ja hopeisia astioita. Polttouhreja uhrattiin Herran temppelissä säännöllisesti niin kauan kuin Jojada eli.
15 Jojada tuli vanhaksi ja kuoli elämästä kyllänsä saaneena. Hän oli kuollessaan sadankolmenkymmenen vuoden ikäinen.
16 Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin kuninkaiden viereen, sillä hän oli tehnyt paljon sekä Israelin että Jumalan ja hänen temppelinsä hyväksi.
17 Jojadan kuoleman jälkeen Juudan johtomiehet tulivat kuninkaan luo ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja kuningas myöntyi heidän pyyntöihinsä.
18 He hylkäsivät Herran temppelin, isiensä Jumalan asuinsijan, ja alkoivat palvella asera-paaluja ja epäjumalankuvia. Kansan luopumuksen vuoksi Jumala vihastui Juudaan ja Jerusalemiin.
19 Vaikka hän lähetti asukkaiden keskuuteen profeettoja, joiden tuli saattaa heidät takaisin Herran luo, he eivät kuunnelleet profeettojen varoituksia.
21 Mutta väkijoukko liittoutui häntä vastaan, ja kuninkaan käskystä hänet kivitettiin kuoliaaksi Herran temppelin esipihalla.
23 Vuoden vaihteessa lähti Syyrian sotajoukko Joasia vastaan. Se tunkeutui Juudaan ja Jerusalemiin ja surmasi kaikki kansan johtomiehet, ja kaikki saalis lähetettiin Syyrian kuninkaalle Damaskokseen.
24 Vaikka Syyriasta oli tullut vain vähäinen joukko, Herra antoi sen käsiin israelilaisten valtavan sotajoukon, koska israelilaiset olivat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Näin syyrialaiset toteuttivat Joasille säädetyn rangaistuksen.
25 Syyrialaisten lähtiessä Joas jäi makaamaan pahoin haavoittuneena. Silloin hänen omat palvelijansa tekivät salaliiton pappi Jojadan pojan murhan tähden ja surmasivat Joasin hänen omaan vuoteeseensa. Näin kuoli Joas. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan.
26 Häntä vastaan nousseet salaliittolaiset olivat Sabad, jonka äiti oli ammonilainen Simeat, ja Josabad, jonka äiti oli moabilainen Simrit.
27 Joasin pojista, lukuisista häntä koskeneista ennustuksista sekä temppelin korjaustöistä on kerrottu kuninkaiden historiassa. Joasin jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amasja.
1 DE SIETE años era Joas cuando comenzó á reinar, y cuarenta años reinó en Jerusalem. El nombre de su madre fué Sibia, de Beer-seba.
2 E hizo Joas lo recto en ojos de Jehová todos los días de Joiada el sacerdote.
3 Y tomó para él Joiada dos mujeres; y engendró hijos é hijas.
4 Después de esto aconteció que Joas tuvo voluntad de reparar la casa de Jehová.
5 Y juntó los sacerdotes y los Levitas, y díjoles: Salid por las ciudades de Judá, y juntad dinero de todo Israel, para que cada año sea reparada la casa de vuestro Dios; y vosotros poned diligencia en el negocio. Mas los Levitas no pusieron diligencia.
6 Por lo cual el rey llamó á Joiada el principal, y díjole: ¿Por qué no has procurado que los Levitas traigan de Judá y de Jerusalem al tabernáculo del testimonio, la ofrenda que impuso Moisés siervo de Jehová, y de la congregación de Israel?
7 Porque la impía Athalía y sus hijos habían destruído la casa de Dios, y además habían gastado en los ídolos todas las cosas consagradas á la casa de Jehová.
8 Mandó pues el rey que hiciesen un arca, la cual pusieron fuera á la puerta de la casa de Jehová;
9 E hicieron pregonar en Judá y en Jerusalem, que trajesen á Jehová la ofrenda que Moisés siervo de Dios había impuesto á Israel en el desierto.
10 Y todos los príncipes y todo el pueblo se holgaron: y traían, y echaban en el arca hasta henchirla.
11 Y como venía el tiempo para llevar el arca al magistrado del rey por mano de los Levitas, cuando veían que había mucho dinero, venía el escriba del rey, y el que estaba puesto por el sumo sacerdote, y llevaban el arca, y vaciábanla, y volvíanla á su lugar: y así lo hacían de día en día, y recogían mucho dinero;
12 El cual daba el rey y Joiada á los que hacían la obra del servicio de la casa de Jehová, y tomaban canteros y oficiales que reparasen la casa de Jehová, y herreros y metalarios para componer la casa de Jehová.
13 Hacían pues los oficiales la obra, y por sus manos fué la obra restaurada, y restituyeron la casa de Dios á su condición, y la consolidaron.
14 Y cuando hubieron acabado, trajeron lo que quedaba del dinero al rey y á Joiada, é hicieron de él vasos para la casa de Jehová, vasos para el servicio, morteros, cucharas, vasos de oro y de plata. Y sacrificaban holocaustos continuamente en la casa de Jehová todos los días de Joiada.
15 Mas Joiada envejeció, y murió harto de días: de ciento y treinta años era cuando murió.
16 Y sepultáronlo en la ciudad de David con los reyes, por cuanto había hecho bien con Israel, y para con Dios, y con su casa.
17 Muerto Joiada, vinieron los príncipes de Judá, é hicieron acatamiento al rey; y el rey los oyó.
18 Y desampararon la casa de Jehová el Dios de sus padres, y sirvieron á los bosques y á las imágenes esculpidas; y la ira vino sobre Judá y Jerusalem por este su pecado.
19 Y envióles profetas, para que los redujesen á Jehová, los cuales les protestaron: mas ellos no los escucharon.
20 Y el espíritu de Dios envistió á Zachârías, hijo de Joiada el sacerdote, el cual estando sobre el pueblo, les dijo: Así ha dicho Dios: ¿Por qué quebrantáis los mandamientos de Jehová? No os vendrá bien de ello; porque por haber dejado á Jehová, el también os dejará.
21 Mas ellos hicieron conspiración contra él, y cubriéronle de piedras por mandato del rey, en el patio de la casa de Jehová.
22 No tuvo pues memoria el rey Joas de la misericordia que su padre Joiada había hecho con él, antes matóle su hijo; el cual dijo al morir: Jehová lo vea, y lo requiera.
23 A la vuelta del año subió contra él el ejército de Siria; y vinieron á Judá y á Jerusalem, y destruyeron en el pueblo á todos los principales de él, y enviaron todos sus despojos al rey á Damasco.
24 Porque aunque el ejército de Siria había venido con poca gente, Jehová les entregó en sus manos un ejército muy numeroso; por cuanto habían dejado á Jehová el Dios de sus padres. Y con Joas hicieron juicios.
25 Y yéndose de él los Siros, dejáronlo en muchas enfermedades; y conspiraron contra él sus siervos á causa de las sangres de los hijos de Joiada el sacerdote, é hiriéronle en su cama, y murió: y sepultáronle en la ciudad de David, mas no lo sepultaron en los sepulcros de los reyes.
26 Los que conspiraron contra él fueron Zabad, hijo de Simath Ammonita, y Jozabad, hijo de Simrith Moabita.
27 De sus hijos, y de la multiplicación que hizo de las rentas, y de la instauración de la casa de Jehová, he aquí está escrito en la historia del libro de los reyes. Y reinó en su lugar Amasías su hijo.