1 (H28:69)Nämä ovat sen liiton ehdot, jonka Herra Horebilla tekemänsä liiton lisäksi teki Mooseksen välityksellä israelilaisten kanssa Moabin maassa.
3 (H29:2)Nuo suuret koettelemukset, nuo suuret ihmeet ja tunnusteot te saitte omin silmin nähdä.
4 (H29:3)Mutta ennen tätä päivää Herra ei ole antanut teidän ymmärtää sitä, minkä silmänne ovat nähneet ja korvanne kuulleet.
5 (H29:4)Neljäkymmentä vuotta minä johdatin teidän kulkuanne autiomaassa. Vaatteet eivät kuluneet päältänne eivätkä kengät jaloistanne.
6 (H29:5)Te ette saaneet leipää syödäksenne, ette viiniä ettekä olutta juodaksenne, jotta ymmärtäisitte, että Herra on teidän Jumalanne.
7 (H29:6) Kun me tulimme tälle seudulle, Hesbonin kuningas Sihon ja Basanin kuningas Og lähtivät taistelemaan meitä vastaan, mutta me löimme heidät.
8 (H29:7)Me otimme haltuumme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi Ruubenin ja Gadin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle.
9 (H29:8)Noudattakaa siis tämän liiton ehtoja ja eläkää niiden mukaisesti, että menestyisitte kaikissa toimissanne.
11 (H29:10)samoin naiset, lapset ja leirissänne olevat muukalaiset puunhakkaajia ja vedenkantajia myöten.
12 (H29:11)Te olette täällä astuaksenne Herran, Jumalanne, liittoon, jonka hän tänään solmii kanssanne, ja sitoutuaksenne noudattamaan sen velvoitteita.
13 (H29:12) Hän korottaa teidät omaksi kansakseen ja on oleva teidän Jumalanne, kuten hän on luvannut teille ja valallaan vannonut esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
14 (H29:13)Mutta tätä liittoa ja sopimusta ei tehdä vain teidän kanssanne.
15 (H29:14)Se tehdään paitsi kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt seisomme tässä Herran, Jumalamme, edessä, myös niiden kanssa, jotka tulevat meidän jälkeemme.
17 (H29:16)Te näitte noiden kansojen iljettävät epäjumalankuvat, jotka olivat puusta, kivestä, hopeasta ja kullasta.
18 (H29:17)Pitäkää huoli siitä, ettei joukossanne ole ainoatakaan miestä eikä naista, ei sukua eikä heimoa, joka hylkää Herran, meidän Jumalamme, ja ryhtyy palvelemaan noiden kansojen jumalia. Teidän joukossanne ei saa olla ketään, joka kylvää ympärilleen synnin myrkkyä ja turmion siementä
19 (H29:18) ja joka tästä liitosta välittämättä itsevarmasti ajattelee, että hänen käy hyvin, vaikka hän mielensä paaduttaen pysyykin luopumuksessaan. Hän saattaisi tuhoon teidät kaikki, niin hyvät kuin pahatkin.
20 (H29:19)Tällaiselle luopiolle Herra ei anna anteeksi, vaan kääntää hehkuvan vihansa ja kiivautensa häntä vastaan. Hän saa kantaa kaikki ne kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan. Herra pyyhkii hänen nimensä pois maan päältä,
21 (H29:20) erottaa hänet Israelin heimojen joukosta ja antaa hänen osakseen kaikki ne rangaistukset, jotka tässä lain kirjassa on säädetty liiton rikkojalle.
23 (H29:22)ja miten maa on niin tulikiven ja suolan polttama, ettei siihen voi kylvää mitään eikä siitä verso ainoakaan ruohonkorsi. Koko maa on kuin Sodoma ja Gomorra tai Adma ja Seboim, jotka Herra vihassaan ja kiivaudessaan hävitti.
24 (H29:23) Silloin he kysyvät: 'Miksi Herra on kohdellut tätä maata näin? Miksi hänen vihansa hehku oli niin suuri?'
25 (H29:24)Heille vastataan: 'He hylkäsivät liiton, jonka Herra, heidän isiensä Jumala, oli tehnyt heidän kanssaan, kun hän toi heidät pois Egyptistä,
26 (H29:25)ja rupesivat palvelemaan ja kumartamaan vieraita jumalia, joita he eivät tunteneet ja jotka Herra on jättänyt muille kansoille.
27 (H29:26)Siksi Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän antoi sen osaksi kaikki ne kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan.
28 (H29:27) Suuressa vihassaan ja kiivastuksessaan Herra tempaisi heidät pois heidän omasta maastaan ja heitti heidät toiseen maahan, missä he ovat vielä tänäkin päivänä.'
1 ESTAS son las palabras del pacto que Jehová mandó á Moisés concertara con los hijos de Israel en la tierra de Moab, además del pacto que concertó con ellos en Horeb.
2 Moisés pues llamó á todo Israel, y díjoles: Vosotros habéis visto todo lo que Jehová ha hecho delante de vuestros ojos en la tierra de Egipto á Faraón y á todos sus siervos, y á toda su tierra:
3 Las pruebas grandes que vieron tus ojos, las señales, y las grandes maravillas.
4 Y Jehová no os dió corazón para entender, ni ojos para ver, ni oídos para oir, hasta el día de hoy.
5 Y yo os he traído cuarenta años por el desierto: vuestros vestidos no se han envejecido sobre vosotros, ni tu zapato se ha envejecido sobre tu pie.
6 No habéis comido pan, ni bebisteis vino ni sidra: para que supieseis que yo soy Jehová vuestro Dios.
7 Y llegasteis á este lugar, y salió Sehón rey de Hesbón, y Og rey de Basán, delante de nosotros para pelear, y herímoslos;
8 Y tomamos su tierra, y dímosla por heredad á Rubén y á Gad, y á la media tribu de Manasés.
9 Guardaréis, pues, las palabras de este pacto, y las pondréis por obra, para que prosperéis en todo lo que hiciereis.
10 Vosotros todos estáis hoy delante de Jehová vuestro Dios; vuestros príncipes de vuestras tribus, vuestros ancianos, y vuestros oficiales, todos los varones de Israel,
11 Vuestros niños, vuestras mujeres, y tus extranjeros que habitan en medio de tu campo, desde el que corta tu leña hasta el que saca tus aguas:
12 Para que entres en el pacto de Jehová tu Dios, y en su juramento, que Jehová tu Dios acuerda hoy contigo:
13 Para confirmarte hoy por su pueblo, y que él te sea á ti por Dios, de la manera que él te ha dicho, y como él juró á tus padres Abraham, Isaac, y Jacob.
14 Y no con vosotros solos acuerdo yo este pacto y este juramento,
15 Sino con los que están aquí presentes hoy con nosotros delante de Jehová nuestro Dios, y con los que no están aquí hoy con nosotros.
16 Porque vosotros sabéis cómo habitamos en la tierra de Egipto, y cómo hemos pasado por medio de las gentes que habéis pasado;
17 Y habéis visto sus abominaciones y sus ídolos, madera y piedra, plata y oro, que tienen consigo.
18 Quizá habrá entre vosotros varón, ó mujer, ó familia, ó tribu, cuyo corazón se vuelva hoy de con Jehová nuestro Dios, por andar á servir á los dioses de aquellas gentes; quizá habrá en vosotros raíz que eche veneno y ajenjo;
19 Y sea que, cuando el tal oyere las palabras de esta maldición, él se bendiga en su corazón, diciendo: Tendré paz, aunque ande según el pensamiento de mi corazón, para añadir la embriaguez á la sed:
20 Jehová no querrá perdonarle; antes humeará luego el furor de Jehová y su celo sobre el tal hombre, y asentaráse sobre él toda maldición escrita en este libro, y Jehová raerá su nombre de debajo del cielo:
21 Y apartarálo Jehová de todas las tribus de Israel para mal, conforme á todas las maldiciones del pacto escrito en este libro de la ley.
22 Y dirá la generación venidera, vuestros hijos que vendrán después de vosotros, y el extranjero que vendrá de lejanas tierras, cuando vieren las plagas de aquesta tierra, y sus enfermedades de que Jehová la hizo enfermar,
23 (Azufre y sal, abrasada toda su tierra: no será sembrada, ni producirá, ni crecerá en ella hierba ninguna, como en la subversión de Sodoma y de Gomorra, de Adma y de Seboim, que Jehová subvirtió en su furor y en su ira:)
24 Dirán, pues, todas las gentes: ¿Por qué hizo Jehová esto á esta tierra? ¿qué ira es ésta de tan gran furor?
25 Y responderán. Por cuanto dejaron el pacto de Jehová el Dios de sus padres, que él concertó con ellos cuando los sacó de la tierra de Egipto,
26 Y fueron y sirvieron á dioses ajenos, é inclináronse á ellos, dioses que no conocían, y que ninguna cosa les habían dado:
27 Encendióse por tanto, el furor de Jehová contra esta tierrra, para traer sobre ella todas las maldiciones escritas en esta libro;
28 Y Jehová los desarraigó de su tierra con enojo, y con saña, y con furor grande, y los echó á otra tierra, como hoy.
29 Las cosas secretas pertenecen á Jehová nuestro Dios: mas las reveladas son para nosotros y para nuestros hijos por siempre, para que cumplamos todas las palabras de esta ley.