1 Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille.

2 Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta.

3 Voin vakuuttaa, että he antoivat voimiensa mukaan, jopa yli voimiensa. Omasta aloitteestaan

4 he pyytämällä pyysivät, että antaisimme heidän osallistua yhteiseen rakkaudentyöhön, pyhien avustamiseen.

5 Eivätkä he tehneet vain sitä mitä olimme toivoneet, vaan ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille.

6 Niinpä me kehotimme Titusta jatkamaan tätä rakkaudentyötä ja saattamaan sen teidän keskuudessanne päätökseen.

7 Niin kuin teillä on runsain mitoin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikkinaista intoa ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa antaessanne.

8 En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta.

9 Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.

10 Annan vain neuvon tässä asiassa. Siitä on hyötyä teille, jotka viime vuonna olitte alkamassa tätä työtä ja myös olitte siihen halukkaita.

11 Saattakaa työnne nyt loppuun! Halusitte sitä innokkaasti, viekää se siis päätökseen mahdollisuuksienne mukaan!

12 Jos antajalla on hyvää tahtoa, hänen lahjaansa pidetään arvossa sen mukaan, mitä hänellä on, eikä vaadita sellaista, mitä hänellä ei ole.

13 Tarkoitus ei toki ole, että muiden tilanteen helpottuessa te joutuisitte tiukalle. Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta.

14 Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus.

15 Onhan kirjoitettu: -- Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, puuttunut mitään.

16 Kiitos Jumalalle, joka on sytyttänyt myös Tituksen sydämeen saman innon toimia teidän hyväksenne.

17 Hän suostui pyyntööni; itse asiassa hän on niin innostunut, että hän nyt omasta halustaan lähtee teidän luoksenne.

18 Lähetämme hänen mukanaan matkaan myös erään toisen veljen, jonka toimintaa evankeliumin hyväksi kiitetään kaikissa seurakunnissa.

19 Lisäksi seurakunnat ovat valinneet hänet meidän matkatoveriksemme viemään tätä rakkaudenlahjaa, josta olemme huolehtineet Jumalan kunniaksi ja osoittaaksemme omaa alttiuttamme.

20 Haluamme näin varmistautua siitä, ettei kukaan pääse moittimaan meitä tämän tuottoisan keräyksen hoidosta.

21 Ajattelemme näet sitä, mikä on oikein myös ihmisten eikä yksin Herran edessä.

22 Lähetämme yhdessä heidän kanssaan matkaan vielä erään veljemme, jonka innon olemme voineet todeta monissa tilanteissa ja joka on nyt entistäkin paljon innokkaampi, koska hän luottaa lujasti teihin.

23 Titus siis on kumppanini ja auttaa minua työssäni teidän hyväksenne, nämä veljemme taas ovat seurakuntien edustajia, he ovat Kristuksen kunnia.

24 Antakaa nyt seurakuntien nähden heille todistus rakkaudestanne ja osoittakaa, että emme ole turhaan ylpeilleet teistä.

1 Além disto, irmãos, vos fazemos conhecer a graça de Deus, que foi dada nas igrejas da Macedônia,

2 como em grande prova de tribulação, a abundância do seu gozo e a sua extrema pobreza abundaram nas riquezas da sua generosidade;

3 porque testifico que segundo as suas forças e além das suas forças contribuíram espontaneamente,

4 pedindo-nos com muitas súplicas o favor de se associarem neste serviço pelos santos.

5 Eles não só fizeram como esperávamos, mas deram-se a si mesmos primeiro ao Senhor, depois a nós pela vontade de Deus;

6 de maneira que exortamos a Tito a que, como antes ele tinha começado, assim também completasse em vós ainda esta graça.

7 Mas como abundais em tudo, em fé, em palavra, em ciência, em toda a solicitude, em nosso amor para convosco, vede que assim abundeis também nesta graça.

8 Não o digo como mandamento, mas para provar, mediante o zelo de outros, a sinceridade também da vossa caridade;

9 pois conheceis a graça de nosso Senhor Jesus Cristo, que, sendo rico, se tornou pobre por amor de vós, para que pela sua pobreza fôsseis vós enriquecidos.

10 Nisto dou o meu parecer: pois é para o proveito de vós que primeiro começastes desde o ano passado, não só a fazer, mas também a querer.

11 Agora, porém, acabai a obra, para que, como houve prontidão no querer, assim também haja o cumprir segundo as vossas posses.

12 Se existe a prontidão, é aceitável segundo o que alguém tem, e não segundo o que não tem.

13 Pois digo isto, não para que haja alívio para outros e aperto para vós;

14 mas para que haja igualdade, suprindo a vossa abundância no tempo presente a sua deficiência, para que também a sua abundância venha a suprir a vossa deficiência, a fim de que haja igualdade,

15 como está escrito: O que muito colheu, não teve sobra; e o que pouco colheu, não teve falta.

16 Mas graças a Deus, que pôs no coração de Tito a mesma solicitude por vós;

17 porque, com efeito, aceitou a nossa exortação, porém sendo mais zeloso, partiu para vós por sua própria vontade.

18 Enviamos juntamente com ele o irmão, cujo louvor no Evangelho se tem espalhado em todas as igrejas,

19 e não somente isto, mas também foi pelas igrejas eleito nosso companheiro de viagem no tocante a esta graça administrada por nós para a própria glória do Senhor, e para mostrar a nossa boa vontade;

20 evitando que alguém nos censure a propósito desta abundância que por nós é ministrada;

21 pois cuidamos de prover coisas honrosas, não só perante o Senhor, como também perante os homens.

22 Enviamos com eles um nosso irmão que em muitas coisas temos provado muitas vezes ser zeloso, mas agora muito mais zeloso pela muita confiança que tem em vós.

23 Se alguém perguntar quanto a Tito, ele é meu companheiro e cooperador para convosco; quanto aos nossos irmãos, são mensageiros das igrejas, glória de Cristo.

24 Dai-lhes, portanto, diante das igrejas prova do vosso amor e da nossa glória a vosso respeito.