1 Kuule, Israelin kansa. Minä laulan sinusta kuolinvirren!

2 Kaatui, ei enää nouse neitsyt Israel. Hän makaa maahan syöstynä, ei kukaan auta.

3 Sillä näin sanoo Herra Jumala Israelin kansalle: -- Jos kaupungista lähtee sotaan tuhat, jää eloon sata. Jos lähtee sata, jää kymmenen.

4 Näin sanoo Herra Israelin kansalle: -- Etsikää minua, niin saatte elää!

5 Älkää etsikö apua Betelistä, älkää kulkeko Gilgaliin, älkää tehkö toivioretkiä Beersebaan! Pois maastaan kulkee kaikkineen Gilgal, ja turhuuden huoneeksi tulee Jumalan huone, Betel.

6 Etsikää Herraa, niin saatte elää! Muuten hän tulena hyökkää Joosefin heimon keskelle ja tuhoaa sen, ja Betel palaa kenenkään sammuttamatta.

7 Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra.

8 Hän antaa tuhon välähtää varustuksen yllä, ja lujinkin linnoitus kukistuu.

9 Voi teitä, jotka teette lainkäytöstä katkeraa koiruohoa ja jätätte heitteille oikeuden!

10 Te vihaatte sitä, joka kaupunginportin kokouksessa vaatii oikeaa tuomiota, ja inhoatte sitä, joka kertoo totuuden.

11 Te poljette tilattomia ja viette maanvuokrana heidän viljansa. Sen tähden teidän käy näin: Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä, ette saa asua niissä. Vaikka te istutatte ihania viinitarhoja, ette saa nauttia niiden viiniä.

12 Sillä minä tiedän teidän rikostenne luvun ja syntienne määrän. Te sorratte syytöntä, te otatte lahjuksia ja syrjitte köyhiä oikeuspaikalla.

13 Sen takia viisas vaikenee tällaisena aikana, sillä tämä on paha aika.

14 Pyrkikää hyvään, älkää pahaan, jotta saisitte elää! Silloin Herra Jumala Sebaot on teidän kanssanne, niin kuin te sanotte hänen olevan.

15 Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää! Saattakaa kaupunginportissa oikeus voimaan. Ehkä Herra Jumala Sebaot silloin armahtaa Joosefin heimon jäännöstä.

16 Sen tähden Herra Jumala Sebaot sanoo näin: -- Kaikilta toreilta kuuluu valitus, kaikilta kujilta vaikerrus. Talonpoikia kutsutaan surujuhliin ja valittajaisiin itkuvirren taitajia,

17 ja viinitarhoistakin kuuluu valitus, kun minä kuljen teidän keskitsenne, sanoo Herra.

18 Voi teitä, jotka hartaasti odotatte Herran päivää! Mitä iloa teille on Herran päivästä? Se tuo pimeyden, ei valoa.

19 Käy kuin miehen, joka pakeni leijonaa mutta kohtasi karhun -- kun hän pääsi kotiin ja nojasi kädellä seinään, käteen puri käärme.

20 Eikö Herran päivä siis ole pimeä eikä valoisa, pilkkopimeä, ilman valon häivää?

21 -- Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää juhlakokouksianne.

22 Kun te tuotte minulle polttouhrejanne ja ruokauhrejanne, minä en ota niitä vastaan. Juottovasikkoihin, joita te tuotte ateriauhriksi, minä en katsahdakaan.

23 Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää.

24 Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.

27 -- Minä vien teidät vankeina tuolle puolen Damaskoksen, sanoo Herra. Hänen nimensä on Jumala Sebaot.

1 Ouvi esta palavra que levanto com pranto sobre vós, ó casa de Israel.

2 Caiu a virgem de Israel; não se levantará mais; atirada está sobre a sua terra; não há quem a levante.

3 Pois assim diz o Senhor Jeová: A cidade que saiu à guerra em número de mil, terá de resto cem, e a que saiu em número de cem, terá dez, para a casa de Israel.

4 Pois assim diz Jeová à casa de Israel: Buscai-me, e vivereis;

5 não busqueis, porém, a Betel, nem entreis em Gilgal, nem passeis a Berseba, porque Gilgal certamente irá ao cativeiro, e Betel ficará reduzida a nada.

6 Buscai a Jeová, e vivereis; para que ele não irrompa como fogo na casa de José e o fogo devore, e não haja quem o apague em Betel.

7 Vós que converteis o juízo em absinto, e lançais por terra a justiça,

8 buscai aquele que faz as pleíades e Órion, e que troca em manhã a sombra da morte, e com as trevas transforma o dia em noite; o que chama as águas do mar, e as derrama sobre a face da terra; Jeová é o seu nome.

9 Ele é o que faz cair repentina destruição sobre o forte, de sorte que venha a destruição sobre a fortaleza.

10 Aborrecem ao que na porta usa de repreensões, e abominam ao que fala sinceramente.

11 Por isso, porque pisais aos pés o pobre, e dele recebeis exações de trigo: tendes edificado casas de pedras lavradas, porém nelas não habitareis; tendes plantado vinhas deliciosas, porém não bebereis do vinho delas.

12 Pois sei quão numerosas são as vossas transgressões e quão grandes os vossos pecados, vós que afligis o justo, que aceitais peitas, e que na porta rejeitais o necessitado.

13 Portanto o prudente se calará naquele tempo, porque é tempo mau.

14 Buscai o bem e não o mal, para que vivais; e assim Jeová, Deus dos exércitos, será convosco, como dizeis.

15 Aborrecei o mal e amai o bem, e estabelecei na porta o juízo. Pode ser que Jeová, Deus dos exércitos, se compadeça do resto de José.

16 Portanto assim diz Jeová, Deus dos exércitos, o Senhor: Em todas as praças haverá pranto; e em todas as ruas dirão: Ai! ai! Eles chamarão o lavrador para o pranto, e para o choro os que sabem carpir.

17 Em todas as vinhas haverá pranto; porque passarei pelo meio de ti, diz Jeová.

18 Ai de vós que desejais o dia de Jeová! Para que desejais vós o dia de Jeová? ele é trevas, e não luz.

19 É como se um homem fugisse de diante dum leão, e lhe saísse ao encontro um urso; ou como se entrasse em casa, e encostasse a mão à parede, e o mordesse uma cobra.

20 Acaso não será o dia de Jeová trevas e não luz? sim bem escuro, sem que haja nele resplendor algum.

21 Aborreço, desprezo as vossas festas, e não me deleitarei nas vossas assembléias solenes.

22 Pois ainda que me ofereçais os vossos holocaustos, e as vossas ofertas de cereais, não os aceitarei; nem atentarei para as ofertas pacíficas dos vossos animais cevados.

23 Aparta de mim o estrépito dos teus cânticos, porque não ouvirei a melodia das tuas liras.

24 Porém desça o juízo como águas, e a justiça como uma torrente poderosa.

25 Porventura, ó casa de Israel, oferecestes-me sacrifícios e ofertas no deserto durante quarenta anos?

26 Sim, levastes Sicute, vosso rei, e Quium, vossas imagens, a estrela do vosso deus, que fizestes para vós.

27 Portanto vos levarei cativos para além de Damasco, diz Jeová, cujo nome é o Deus dos exércitos.