2 Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä. Minä annan sinun käsiisi sekä hänet että hänen kansansa ja maansa. Tee hänelle samoin kuin teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka hallitsi Hesbonissa.'

3 Näin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myös Ogin, Basanin kuninkaan, ja koko hänen väkensä. Me löimme hänet emmekä jättäneet eloon ketään.

4 Me valloitimme kaikki hänen kaupunkinsa. Yksikään basanilaisten kaupunki ei jäänyt valloittamatta, vaan me otimme haltuumme kaikkiaan kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin alueen, Ogin valtakunnan, joka oli Basanissa.

5 Ne olivat kaikki linnoitettuja kaupunkeja, joita ympäröivät korkeat muurit portteineen ja salpoineen. Valloitimme myös suuren joukon linnoittamattomia kaupunkeja.

6 Me julistimme kaupungit Herralle kuuluvaksi uhriksi, kuten olimme tehneet lyödessämme Hesbonin kuninkaan Sihonin. Julistimme Herralle kuuluvaksi uhriksi kaikki niiden asukkaat, miehet, naiset ja lapset, ja surmasimme heidät,

7 mutta kaiken karjan ja kaupungeista kootun ryöstösaaliin otimme itsellemme.

9 Foinikialaiset käyttävät Hermonista nimeä Sirjon, amorilaiset taas nimeä Senir.

10 Me otimme haltuumme kaikki ylätasangon kaupungit, koko Gileadin ja koko Basanin Salkaan ja Edreihin saakka; nämä olivat Ogin valtakunnan kaupunkeja Basanissa.

11 Og, Basanin kuningas, oli ainoa, joka refalaisista enää oli jäljellä. -- Hänen rautainen hauta-arkkunsa on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Rabbassa. Arkun pituus on tavallisella kyynärämitalla mitattuna yhdeksän kyynärää ja sen leveys neljä kyynärää.

13 Loput Gileadista ja koko Basanin, Ogin valtakunnan, siis koko Argobin alueen, minä annoin puolelle Manassen heimoa. Basania kutsutaan myös refalaisten maaksi.

14 Jair, Manassen jälkeläinen, otti haltuunsa Argobin alueen aina Gesurin ja Maakan alueisiin saakka ja antoi näille Basanin seuduille oman nimensä mukaan nimen Havvot-Jair, Jairin leirikylät. Tätä nimeä niistä käytetään vielä nykyisinkin.

15 Gileadin minä annoin Makirille,

16 ja Ruubenin ja Gadin heimoille annoin alueen, joka ulottuu Gileadista etelään Arnonin jokilaaksoon ja pohjoisessa Jabbokiin sekä idässä ammonilaisten alueeseen.

17 Minä annoin näille heimoille myös Jordaninlaakson itäosan Gennesaretinjärvestä Kuolleeseenmereen ja siitä itään aina Pisgan rinteille saakka.

19 Vain naisenne, lapsenne, vanhuksenne ja karjanne -- minä tiedän, että teillä on paljon karjaa -- saavat jäädä kaupunkeihin, jotka minä olen teille antanut.

20 Taistelkaa veljienne rinnalla, kunnes Herra on suonut rauhan sekä teille että veljillenne ja he ovat saaneet haltuunsa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa heille Jordanin länsipuolelta. Vasta sitten te voitte palata tänne perintömaillenne.'

22 Älkää pelätkö heitä. Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'

24 'Herra, minun Jumalani, sinä olet jo näyttänyt minulle, palvelijallesi, suuruuttasi ja kätesi voimaa. Onko taivaassa tai maan päällä toista jumalaa, joka pystyy sellaisiin tekoihin ja ihmetöihin kuin sinä?

25 Sallithan minun mennä joen yli, että saan nähdä sen hyvän maan, joka on Jordanin tuolla puolen, tuon kauniin vuoriston ja Libanonin rinteet.'

26 Mutta Herra oli vihastunut minuun teidän vuoksenne eikä kuunnellut minua. Hän sanoi minulle: 'Riittää jo! Älä enää puhu tästä minulle!

27 Nouse Pisgan huipulle ja katso länteen, pohjoiseen, etelään ja itään. Katsele tarkkaan kaikkea, sillä sinä et saa mennä Jordanin yli.

28 Anna Joosualle ohjeet, rohkaise ja vahvista häntä. Hän johtaa tämän kansan Jordanin yli ja antaa sille omaksi sen maan, jonka sinä vuorelta näet.'

29 Ja me leiriydyimme laaksoon, joka on Bet-Peorin lähellä.

1 Voltamo-nos, em seguida, para os lados de Basan, e Og, seu rei, saiu ao nosso encontro com todo o seu povo para nos combater em Edrai.

2 O Senhor disse-me: nada temas, porque eu o entreguei em tuas mãos, com todo o seu povo e sua terra: far-lhe-ás o mesmo que fizeste a Seon, rei dos amorreus, que habita em Hesebon.

3 O Senhor, nosso Deus, entregou-nos também Og, rei de Basã, com todo o seu povo, e nós o derrotamos de tal sorte que nem um só dos seus escapou.

4 Tomamos então todas as suas cidades {não houve uma sequer que não caísse em nossas mãos}, em número de sessenta, toda a região de Araob, o reino de Og, em Basã.

5 Todas essas cidades eram fortificadas, com altas muralhas, portas e ferrolhos, sem contar as numerosas cidades abertas.

6 Votamo-las ao interdito, como o tínhamos feito a Seon, rei de Hesebon, com os homens, as mulheres e as crianças.

7 Mas reservamo-nos os animais e o espólio das cidades.

8 Foi assim que tomamos naquele tempo, aos dois reis dos amorreus, o território que estava além do Jordão, desde a torrente do Arnon até a montanha do Hermon

9 {os sidônios dão a Hermon o nome de Sarion, e os amorreus o de Sanir};

10 todas as cidades da planície, todo o Galaad e todo o Basã, até Selca e Edrai, cidades do reino de Og, em Basã.

11 porque Og, rei de Basã, era o único que restava da raça dos refaim. Vê-se ainda o seu sarcófago, um sarcófago de basalto, em Rabat, cidade dos amonitas. Tem nove côvados de comprimento e quatro de largura, em côvados ordinários.

12 Tomamos então posse dessa terra. Dei aos rubenitas e aos gaditas o território desde Aroer, que está no vale do Arnon, assim como a metade da montanha de Galaad, com suas cidades.

13 Dei à meia tribo de Manassés o resto de Galaad e todo o Basã, reino de Og: toda a região de Argob, com todo o Basã; e o que se chama a terra dos refaim.

14 A Jair, filho de Manassés, coube toda a região de Argob até a fronteira dos gessureus e dos macateus, e ele deu o seu nome às aldeias de Basã, chamadas ainda hoje aldeias de Jair.

15 A Maquir, dei Galaad.

16 Dei aos rubenitas e aos gaditas a terra que se estende desde Galaad até a torrente do Arnon, servindo de limite o meio do vale, e depois até a torrente de Jaboc, fronteira dos amonitas;

17 e enfim a planície do Jordão, desde Ceneret até o mar da planície, o mar Salgado, ao pé das encostas do Fasga, para o oriente.

18 Naquele tempo, dei-vos esta ordem: o Senhor, vosso Deus, deu-vos esta terra em herança. Vós, pois, homens valentes, tomareis vossas armas e marchareis à frente de vossos irmãos, os israelitas.

19 Somente vossas mulheres, com vossos filhos e vossos animais {sei que tendes muitos animais} ficarão nas cidades que vos dei,

20 até que o Senhor tenha assegurado o descanso de vossos irmãos, como o vosso, e tenham por sua vez tomado posse da terra que o Senhor, vosso Deus, lhes dá do outro lado do Jordão. Então cada um voltará à possessão que lhe dei.

21 Ao mesmo tempo dei a Josué a ordem seguinte: Viste com os teus olhos tudo o que o Senhor, vosso Deus, fez a esses dois reis: desse modo tratará o Senhor todos os reinos que atravessares.

22 Não os temas, porque é o Senhor, vosso Deus, quem combaterá por vós.

23 Entrementes, roguei ao Senhor, dizendo:

24 Senhor Javé, começastes a mostrar ao vosso servo vossa grandeza e o poder de vossa mão. Qual é, nos céus ou na terra, o deus que pode igualar-se a vós em obras e grandes feitos?

25 Ah, se eu pudesse, também eu, passar e ver essa boa terra além do Jordão, essa bela montanha, e o Líbano!

26 Mas o Senhor irou-se contra mim por causa de vós, e não me ouviu, mas disse-me: Basta! Não me fales mais em tal coisa!

27 Sobe ao cimo do Fasga, lança teus olhos para o ocidente e para o norte, para o meio-dia e para o oriente, e contempla com os teus olhos a região; mas tu não passarás o Jordão.

28 Dá as tuas ordens a Josué, anima-o, conforta-o, porque é ele quem irá à frente desse povo e lhe dará a possessão da terra que vais ver.

29 E ficamos no vale, defronte de Bet-Fogor.