1 Abimelekin kuoltua tuli Israelin pelastajaksi Isaskarin heimoon kuuluva Tola, Puan poika ja Dodon pojanpoika. Hän asui Samirissa, Efraimin vuoristossa.
2 Hän oli Israelissa tuomarina kaksikymmentäkolme vuotta, ja hänet on haudattu Samiriin.
3 Hänen jälkeensä tuli Israelin tuomariksi gileadilainen Jair, joka oli tuomarina kaksikymmentäkaksi vuotta.
4 Hänellä oli kolmekymmentä poikaa, jotka ratsastivat kolmellakymmenellä aasilla, ja heillä oli Gileadissa kolmekymmentä kaupunkia. Niitä nimitetään vielä tänäkin päivänä Jairin leirikyliksi.
5 Jair on haudattu Kamoniin.
6 Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan. He palvelivat baaleja ja astarteja sekä aramealaisten, foinikialaisten, moabilaisten, ammonilaisten ja filistealaisten jumalia. He hylkäsivät Herran ja lakkasivat palvelemasta häntä.
7 Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja jätti heidät filistealaisten ja ammonilaisten käsiin.
8 Siitä alkaen nämä vainosivat ja sortivat kahdeksantoista vuoden ajan kaikkia niitä israelilaisia, jotka asuivat Jordanin itäpuolella Gileadissa, amorilaisten maassa.
9 Ammonilaiset tulivat myös Jordanin yli ja kävivät Juudan, Benjaminin ja Efraimin heimojen kimppuun. Näin Israel joutui suureen ahdinkoon.
12 foinikialaiset, amalekilaiset ja maonilaiset sortivat teitä ja te huusitte minua avuksenne, minä pelastin teidät heidän käsistään.
13 Mutta te hylkäsitte minut ja ryhdyitte palvelemaan muita jumalia. Siksi minä en enää pelasta teitä.
16 Israelilaiset luopuivat vieraista jumalistaan ja palvelivat jälleen Herraa. Silloin Herra ei enää voinut katsella israelilaisten kärsimystä.
17 Ammonilaiset kokosivat sotajoukon ja pystyttivät leirinsä Gileadin alueelle. Silloin myös israelilaiset kokoontuivat, ja he leiriytyivät Mispaan.
1 Depois de Abimelec, Tola, filho de Fua, filho de Dodo, de Issacar, levantou-se para livrar Israel. Habitava em Samir, na montanha de Efraim,
2 e foi juiz em Israel durante vinte e três anos. Depois disso morreu e foi sepultado em Samir.
3 A este sucedeu Jair, de Galaad, que foi juiz em Israel durante vinte e dois anos.
4 Tinha trinta filhos que montavam em trinta jumentinhos, e possuíam trinta cidades que se chamam ainda hoje Havot-Jair, situadas em Galaad.
5 Jair morreu e foi sepultado em Camon.
6 Os filhos de Israel fizeram de novo o mal aos olhos do Senhor, servindo os baal e os astarot, os deuses da Síria, de Sidon, de Moab, os deuses dos amonitas e dos filisteus; e abandonaram o culto do Senhor.
7 A cólera do Senhor inflamou-se contra Israel, e ele entregou-os nas mãos dos filisteus e dos amonitas.
8 Estes últimos oprimiram e esmagaram os israelitas naquele ano; e a opressão estendeu-se por dezoito anos sobre os israelitas de além do Jordão, na terra dos amorreus, em Galaad.
9 Os amonitas, tendo passado o Jordão, combateram contra Judá, Benjamim e a tribo de Efraim, e Israel viu-se numa extrema aflição.
10 Os israelitas clamaram ao Senhor, dizendo: Pecamos contra vós, abandonando o nosso Deus e servindo aos Baal.
11 O Senhor respondeu-lhes: Porventura não vos tenho eu livrado dos egípcios, dos amorreus, dos amonitas, dos filisteus?
12 E quando os sidônios, os amalecitas e Maon vos oprimiam e vós clamastes a mim, não vos libertei?
13 Vós, porém, me abandonastes de novo para servir a outros deuses; por isso não mais vos livrarei.
14 Ide e invocai os deuses que escolhestes; eles que vos livrem de vossa angústia!
15 Os israelitas disseram ao Senhor: Pecamos; tratai-nos como melhor vos parecer. Somente, livrai-nos hoje.
16 Tiraram então do meio deles os deuses estranhos e serviram ao Senhor, que se compadeceu dos males de Israel.
17 Os amonitas juntaram-se e acamparam em Galaad, enquanto os israelitas faziam o mesmo em Masfa.
18 O povo e os chefes de Galaad diziam uns para os outros: Quem começará a pelejar contra os amonitas? Esse será o chefe de todo o povo de Galaad.