1 Tämä on Herran sana, jonka profeetta Jeremia julisti filistealaisia vastaan, ennen kuin farao oli kukistanut Gazan.

2 Näin sanoo Herra: -- Vedet purkautuvat pohjoisesta, virta paisuu yli äyräitten, tulvaan peittyy koko maa ja kaikki, mitä siinä on, myös kaupungit ja niiden asukkaat. Ihmiset huutavat, maan asukkaat vaikeroivat.

3 Jo kuuluu oriiden kavioiden kopse, vaunujen ryminä, rattaitten ryske. Isät eivät kokoa lapsiaan turvaan, heidän kätensä ovat kauhusta jäykät.

4 On tullut päivä, joka tuhoaa kaikki filistealaiset. Ei ketään jää jäljelle auttamaan Tyrosta ja Sidonia. Herra hävittää filistealaiset, viimeisetkin Kaftorin rannoilta lähteneet.

5 -- Gaza leikkaa hiuksensa, Askelon hiljenee. Kuinka kauan te vielä viileskelette itseänne, te anakilaisten rippeet?

6 Voi, Herran miekka, etkö jo asetu! Mene takaisin tuppeesi, taltu ja pysy siellä!

7 Mutta voisiko se asettua, kun Herra itse on antanut käskyn? Miekan on lyötävä Askelonia ja meren rantaa!

1 אֲשֶׁר הָיָה דְבַר־יְהוָה אֶל־יִרְמְיָהוּ הַנָּבִיא אֶל־פְּלִשְׁתִּים בְּטֶרֶם יַכֶּה פַרְעֹה אֶת־עַזָּה׃ ס

2 כֹּה ׀ אָמַר יְהוָה הִנֵּה־מַיִם עֹלִים מִצָּפֹון וְהָיוּ לְנַחַל שֹׁוטֵף וְיִשְׁטְפוּ אֶרֶץ וּמְלֹואָהּ עִיר וְיֹשְׁבֵי בָהּ וְזָעֲקוּ הָאָדָם וְהֵילִל כֹּל יֹושֵׁב הָאָרֶץ׃

3 מִקֹּול שַׁעֲטַת פַּרְסֹות אַבִּירָיו מֵרַעַשׁ לְרִכְבֹּו הֲמֹון גַּלְגִּלָּיו לֹא־הִפְנוּ אָבֹות אֶל־בָּנִים מֵרִפְיֹון יָדָיִם׃

4 עַל־הַיֹּום הַבָּא לִשְׁדֹוד אֶת־כָּל־פְּלִשְׁתִּים לְהַכְרִית לְצֹר וּלְצִידֹון כֹּל שָׂרִיד עֹזֵר כִּי־שֹׁדֵד יְהוָה אֶת־פְּלִשְׁתִּים שְׁאֵרִית אִי כַפְתֹּור׃

5 בָּאָה קָרְחָה אֶל־עַזָּה נִדְמְתָה אַשְׁקְלֹון שְׁאֵרִית עִמְקָם עַד־מָתַי תִּתְגֹּודָדִי׃ ס

6 הֹוי חֶרֶב לַיהוָה עַד־אָנָה לֹא תִשְׁקֹטִי הֵאָסְפִי אַל־תַּעְרֵךְ הֵרָגְעִי וָדֹמִּי׃

7 אֵיךְ תִּשְׁקֹטִי וַיהוָה צִוָּה־לָהּ אֶל־אַשְׁקְלֹון וְאֶל־חֹוף הַיָּם שָׁם יְעָדָהּ׃ ס