1 Saatuaan tietää, mitä oli tapahtunut, Mordokai repäisi vaatteensa, pukeutui säkkikankaaseen, sirotteli multaa hiuksiinsa ja lähti kulkemaan pitkin kaupunkia ääneen huutaen ja katkerasti valittaen.

2 Hän tuli kuninkaan palatsin portille mutta ei säkkivaatteessa päässyt sisälle palatsiin.

3 Kaikkialla maakunnissa, minne kuninkaan käsky ja määräys saapui, juutalaiset surivat kuten kuollutta on tapana surra, paastosivat ja itkivät, ja useimmat nukkuivat paljaalle maalle levitetyillä säkkikankailla.

4 Kun palvelijattaret ja eunukit toivat kuningattarelleen tiedon, että Mordokai oli suruasussa portilla, kuningatar säikähti ja joutui suunniltaan. Hän lähetti vaatteita, jotta Mordokai pukisi ne ylleen säkkivaatteen sijaan, mutta Mordokai ei ottanut niitä vastaan.

5 Silloin Ester kutsui eunukki Hatakin, jonka kuningas oli määrännyt hänen palvelukseensa, ja lähetti hänet kysymään Mordokailta, mitä oli tapahtunut ja mistä kaikki johtui.

6 Hatak meni Mordokain luo kaupungin torille, kuninkaan palatsin portin eteen,

7 ja Mordokai kertoi, mitä oli tapahtunut ja miten suuren määrän hopeaa Haman oli luvannut luovuttaa kuninkaan aarrekammioihin korvaukseksi juutalaisten hävittämisestä.

8 Hän antoi Hatakille myös jäljennöksen Susassa julkaistusta juutalaisten tuhoamista koskevasta kirjeestä, jotta Hatak näyttäisi sen Esterille. Mordokai pyysi, että Hatak kertoisi asiat Esterille ja kehottaisi häntä menemään kuninkaan luo rukoilemaan armoa kansalleen.

9 Hatak palasi kertomaan Esterille, mitä Mordokai oli sanonut.

10 Ester käski Hatakin viedä Mordokaille tämän vastauksen:

11 Kaikki kuninkaan virkamiehet ja kuninkaan maakuntien kansatkin tietävät, että sille miehelle tai naiselle, joka kutsumatta menee kuninkaan palatsin sisäpihaan, on laissa yksi ainoa rangaistus: kuolema. Vain jos kuningas ojentaa häntä kohden kultavaltikkansa, hän saa jäädä eloon. Eikä minua itseäni ole kolmeenkymmeneen päivään kutsuttu kuninkaan luo.

12 Saatuaan kuulla Esterin viestin

15 Ester käski vastata Mordokaille:

16 Kutsu koolle kaikki Susan juutalaiset paastoamaan minun puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. Minäkin paastoan samalla tavoin palvelijattarieni kanssa, ja sitten lähden kuninkaan luo, vaikka se onkin vastoin lakia. Kun minun kerran on kuoltava, niin kuolen.

17 Mordokai meni pois ja teki niin kuin Ester oli käskenyt tehdä.

1 And Mordecai hath known all that hath been done, and Mordecai rendeth his garments, and putteth on sackcloth and ashes, and goeth forth into the midst of the city and crieth -- a cry loud and bitter,

2 and he cometh in unto the front of the gate of the king, but none is to come in unto the gate of the king with a sackcloth-garment.

3 And in every province and province, the place where the word of the king, even his law, is coming, a great mourning have the Jews, and fasting, and weeping, and lamenting: sackcloth and ashes are spread for many.

4 And young women of Esther come in and her eunuchs, and declare [it] to her, and the queen is exceedingly pained, and sendeth garments to clothe Mordecai, and to turn aside his sackcloth from off him, and he hath not received [them].

5 And Esther calleth to Hatach, of the eunuchs of the king, whom he hath stationed before her, and giveth him a charge for Mordecai, to know what this [is], and wherefore this [is].

6 And Hatach goeth out unto Mordecai, unto a broad place of the city, that [is] before the gate of the king,

7 and Mordecai declareth to him all that hath met him, and the explanation of the money that Haman said to weigh to the treasuries of the king for the Jews, to destroy them,

8 and the copy of the writing of the law that had been given in Shushan to destroy them he hath given to him, to shew Esther, and to declare [it] to her, and to lay a charge on her to go in unto the king, to make supplication to him, and to seek from before him, for her people.

9 And Hatach cometh in and declareth to Esther the words of Mordecai,

10 and Esther speaketh to Hatach, and chargeth him for Mordecai:

11 `All servants of the king, and people of the provinces of the king, do know that any man and woman, who cometh in unto the king, unto the inner court, who is not called -- one law [of] his [is] to put [them] to death, apart from him to whom the king holdeth out the golden sceptre, then he hath lived; and I -- I have not been called to come in unto the king these thirty days.`

12 And they declare to Mordecai the words of Esther,

13 and Mordecai speaketh to send back unto Esther: `Do not think in thy soul to be delivered [in] the house of the king, more than all the Jews,

14 but if thou keep entirely silent at this time, respite and deliverance remaineth to the Jews from another place, and thou and the house of thy fathers are destroyed; and who knoweth whether for a time like this thou hast come to the kingdom?`

15 And Esther speaketh to send back unto Mordecai:

16 `Go, gather all the Jews who are found in Shushan, and fast for me, and do not eat nor drink three days, by night and by day; also I and my young women do fast likewise, and so I go in unto the king, that [is] not according to law, and when I have perished -- I have perished.`

17 And Mordecai passeth on, and doth according to all that Esther hath charged upon him.