1 Kuulkaa, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa kurjuutta, joka tulee osaksenne.
2 Teidän rikkautenne on lahonnut ja teidän vaatteenne ovat koin syömiä.
3 Teidän kultanne ja hopeanne on ruosteessa. Niiden ruoste on todistava teitä vastaan, ja se syö lihaanne kuin tuli. Te olette koonneet rikkauksia näinä lopun aikoina.
4 Te olette riistäneet palkan työmiehiltä, jotka ovat leikanneet teidän peltonne. Kuulkaa: se palkka huutaa, ja korjuuväen valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
5 Te olette maan päällä eläneet yltäkylläisyydessä ja mässäilyissä, te olette lihottaneet sydäntänne teurastuspäivänä.
6 Te olette tuominneet ja surmanneet viattoman; ei hän asetu teitä vastaan.
7 Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka.
8 Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä.
9 Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella.
10 Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.
11 Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin tulokseen Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava.
13 Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä.
14 Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan,
15 ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.
16 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.
17 Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen.
18 Ja kun hän taas rukoili, taivas antoi sateen ja maa tuotti jälleen hedelmää.
19 Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin,
20 niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit.
1 Go, now, ye rich! weep, howling over your miseries that are coming upon [you];
2 your riches have rotted, and your garments have become moth-eaten;
3 your gold and silver have rotted, and the rust of them for a testimony shall be to you, and shall eat your flesh as fire. Ye made treasure in the last days!
4 lo, the reward of the workmen, of those who in-gathered your fields, which hath been fraudulently kept back by you -- doth cry out, and the exclamations of those who did reap into the ears of the Lord of Sabaoth have entered;
5 ye did live in luxury upon the earth, and were wanton; ye did nourish your hearts, as in a day of slaughter;
6 ye did condemn -- ye did murder the righteous one, he doth not resist you.
7 Be patient, then, brethren, till the presence of the Lord; lo, the husbandman doth expect the precious fruit of the earth, being patient for it, till he may receive rain -- early and latter;
8 be patient, ye also; establish your hearts, because the presence of the Lord hath drawn nigh;
9 murmur not against one another, brethren, that ye may not be condemned; lo, the Judge before the door hath stood.
10 An example take ye of the suffering of evil, my brethren, and of the patience, the prophets who did speak in the name of the Lord;
11 lo, we call happy those who are enduring; the endurance of Job ye heard of, and the end of the Lord ye have seen, that very compassionate is the Lord, and pitying.
12 And before all things, my brethren, do not swear, neither by the heaven, neither by the earth, neither by any other oath, and let your Yes be Yes, and the No, No; that under judgment ye may not fall.
13 Doth any one suffer evil among you? let him pray; is any of good cheer? let him sing psalms;
14 is any infirm among you? let him call for the elders of the assembly, and let them pray over him, having anointed him with oil, in the name of the Lord,
15 and the prayer of the faith shall save the distressed one, and the Lord shall raise him up, and if sins he may have committed, they shall be forgiven to him.
16 Be confessing to one another the trespasses, and be praying for one another, that ye may be healed; very strong is a working supplication of a righteous man;
17 Elijah was a man like affected as we, and with prayer he did pray -- not to rain, and it did not rain upon the land three years and six months;
18 and again he did pray, and the heaven did give rain, and the land did bring forth her fruit.
19 Brethren, if any among you may go astray from the truth, and any one may turn him back,
20 let him know that he who did turn back a sinner from the straying of his way shall save a soul from death, and shall cover a multitude of sins.