2 Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta.
3 Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin; mutta jos hän oli nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan.
4 Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinään.
5 Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi',
6 niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan.
7 Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.
8 Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sitten kuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.
9 Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.
10 Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.
11 Jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin lähteköön vaimo pois maksutta ja rahakorvauksetta.
12 Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla.
13 Mutta jos hän ei ole tehnyt sitä murha-aikeessa, vaan Jumala on sallinut sen vahingon tapahtua hänen kätensä kautta, niin minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.
14 Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.
15 Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
16 Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.
17 Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
18 Jos miehet riitelevät keskenänsä ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, mutta tämä ei kuole, vaan joutuu vuoteen omaksi,
19 niin olkoon, jos hän tointuu ja voi mennä ulos sauvaansa nojaten, lyöjä vapaa rangaistuksesta; korvatkoon ainoastaan hänen sairastamisaikansa ja pitäköön huolta hänen paranemisestaan.
20 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon.
21 Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.
22 Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijain harkinnan mukaan.
23 Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,
24 silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,
25 palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.
26 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartansa silmään ja turmelee sen, niin päästäköön hänet vapaaksi silmän tähden.
27 Ja jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, niin päästäköön hänet vapaaksi hampaan tähden.
28 Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.
29 Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.
30 Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu, niin maksakoon henkensä lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.
31 Jos se puskee pojan tai tytön, niin meneteltäköön saman lain mukaan.
32 Jos härkä puskee orjan tai orjattaren, niin maksakoon sen omistaja pusketun isännälle kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä kivitettäköön.
33 Jos joku jättää kaivon auki tahi kaivaa kaivon eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,
34 niin kaivon omistaja korvatkoon isännälle sen rahassa; mutta kuollut eläin olkoon hänen.
35 Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, niin myykööt elävän härän ja jakakoot sen hinnan, ja myös kuolleen jakakoot keskenään.
1 "你要在众民面前订立的典章是这样的。
2 如果你买希伯来人作奴仆， 他要服事你六年； 到第七年他可以自由出去， 不必补偿什么。
3 他若是单身来， 就可以单身出去； 他若是有妇之夫， 他的妻子就可以和他同去。
4 他的主人若是给他妻子， 妻子又给他生了儿女， 那么妻子和儿女都要归给主人， 他自己要单独出去。
5 如果那奴仆明明说： ‘我爱我的主人和我的妻子儿女， 不愿意自由出去。’
6 他的主人就要把他带到审判官（"审判官"原文作" 神"）那里， 又要把他带到门前， 或是门柱旁； 他的主人要用锥子刺穿他的耳朵， 他就要永远服事他的主人。
7 如果有人把女儿卖作婢女， 婢女不可像男仆那样出去。
8 如果主人选定她归自己， 以后又不喜欢她， 就要准她赎身； 主人没有权力可以把她卖给外族人， 因为主人曾经欺骗了她。
9 如果主人选定她归自己的儿子， 就必须照着待女儿的规矩待她。
10 如果他另娶一个妻子， 那么， 对她的饮食、衣着和性的需要， 仍然不可减少。
11 如果他不向她行这三样， 她就可以自由出去， 不必补偿什么。
12 "打人以致把人打死的， 必要把那人处死。
13 人若不是蓄意杀人， 而是 神交在他手中的， 我就给你设立一个地方， 他可以逃到那里去。
14 若有人任意待他的邻舍， 用诡计把他杀了， 你要把他从我的祭坛那里拿去处死。
15 "打父母的， 必要把那人处死。
16 "拐带人口的， 无论是把人卖了， 或是还留在他手中， 必要把那人处死。
17 咒骂父母的， 必要把那人处死。
18 "如果人彼此争论， 一个用石头或拳头打另一个， 但他还没有死， 不过要躺在床上，
19 以后， 他若是能起来， 能扶杖出外行走， 那打他的就可算无罪， 但要赔偿他停工的损失， 并且要把他完全医好。
20 "如果有人用棍打他的奴仆或婢女， 以致死在他的手下， 他必须受刑罚；
21 但如果他还活一两天， 那人就不必受刑罚， 因为那奴仆是他的财产。
22 "如果人彼此争斗， 击伤了怀孕的妇人， 以致流产， 但没有别的损害， 那伤害她的必须按照妇人的丈夫要求的， 和照着审判官断定的， 缴纳罚款。
23 如果有别的损害， 你就要以命偿命，
24 以眼还眼， 以牙还牙， 以手还手， 以脚还脚，
25 以烙还烙， 以伤还伤， 以打还打。
26 "如果有人击打他奴仆的一只眼， 或婢女的一只眼， 把眼打坏了， 就要因他的眼的缘故让他自由离去。
27 如果有人打落了他奴仆的一只牙， 或婢女的一只牙， 就要因他的牙的缘故让他自由离去。
28 "如果牛触了男人或女人， 以致死亡， 那牛必须用石头打死， 只是不可吃牛的肉； 牛的主人却不必受刑罚。
29 如果那牛以前常常触人， 牛主也曾经受过警告， 他仍然不把牛拴好， 以致触死了男人或是女人， 就要用石头把那牛打死， 牛主也必要处死。
30 如果给他提出赎金， 他就必须照着提出的数量全数缴付赎命金。
31 牛无论触了人的儿子， 或是触了人的女儿， 都必须照着这定例办理。
32 如果牛触了人的奴仆， 或是婢女， 必须把三百四十克银子给他的主人， 那牛也必须用石头打死。
33 "如果有人把井敞开， 或是有人挖了井， 而不把井口遮盖， 以致有牛或驴掉进里面，
34 井主要赔偿， 要把银子还给牛主或驴主， 死的牲畜可以归自己。
35 "如果有人的牛伤了他邻舍的牛， 以致死亡， 他们要把活牛卖了， 平分银子， 也要平分死牛。
36 如果人知道那牛以前常常触人， 牛主竟不把牛拴好， 他必须赔偿， 以牛还牛， 死的可以归自己。"