1 Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani.
2 Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.
3 Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä.
4 Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa,
5 me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne.
6 Ja nuo, joita jonakin pidettiin-millaisia lienevät olleet, ei kuulu minuun; Jumala ei katso henkilöön-nuo arvossapidetyt eivät velvoittaneet minua mihinkään enempään,
7 vaan päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille-
8 sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa ympärileikattujen keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa-
9 ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he ympärileikattujen.
10 Meidän oli vain muistaminen köyhiä, ja juuri sitä minä olenkin ahkeroinut tehdä.
11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.
12 Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja,
13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin.
15 Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä;
16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
17 Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se!
18 Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
1 过了十四年， 我再次上耶路撒冷去， 这次是和巴拿巴， 并且带着提多一同去的。
2 我是顺从启示去的； 在那里我对他们说明我在外族人中所传的福音， 私下讲了给那些有名望的人听， 免得我从前或现在都白跑了。
3 与我同行的提多， 虽然是希腊人， 也没有强迫他受割礼；
4 这是因为有些混进来的假弟兄， 暗暗地来侦查我们在基督耶稣里享有的自由， 为的是要辖制我们。
5 对这些人， 我们一点也没有让步妥协， 为了要使福音的真理存留在你们中间。
6 至于那些被认为有名望的人（无论他们从前怎么样， 都与我无关； 神不以外貌取人）， 他们并没有给我增加什么；
7 反而因为看见我受托传福音给没有受割礼的人， 就像彼得受托传福音给受割礼的人一样，
8 （因为运行在彼得里面， 使他作受割礼者的使徒的那一位， 也运行在我里面， 使我作外族人的使徒， ）
9 又知道我蒙了 神的恩， 那几位被誉为柱石的雅各、矶法和约翰， 就向我和巴拿巴伸出右手互相许诺， 我们要到外族人那里去传福音， 他们要到受割礼的人那里去传福音；
10 只是要我们记念穷人， 这本来也是我一向热心作的。
11 可是， 矶法到了安提阿的时候， 因为他有该责备的地方， 我就当面反对他。
12 从雅各那里来的人还没有到以前， 他和外族人一同吃饭； 但他们来到了， 他因为怕那些守割礼的人， 就从外族人中退出来， 和他们分开。
13 其余的犹太人也和他一同装假， 甚至连巴拿巴也受了影响， 跟着他们装假。
14 但我一见他们所行的不合福音的真理， 就当众对矶法说： "你是犹太人， 生活既然像外族人而不像犹太人， 怎么还勉强外族人跟随犹太人的规矩呢？"
15 我们生来是犹太人， 不是外族中的罪人；
16 既然知道人称义不是靠行律法， 而是因信耶稣基督， 我们也就信了基督耶稣， 使我们因信基督称义， 不是靠行律法； 因为没有人能靠行律法称义。
17 如果我们寻求在基督里称义， 却仍然是罪人， 难道基督是使人犯罪的吗？绝对不是。
18 我若重建我所拆毁的， 就证明自己是个有过犯的人。
19 我借着律法已经向律法死了， 使我可以向 神活着。
20 我已经与基督同钉十字架； 现在活着的， 不再是我， 而是基督活在我里面； 如今在肉身中活着的我， 是因信 神的儿子而活的； 他爱我， 为我舍己。
21 我不废弃 神的恩； 如果义是借着律法而来的， 基督就白白地死了。