1 Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.

2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

4 Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä,

5 niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;

6 ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on;

7 Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;

8 jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.

9 Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.

10 Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.

11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.

12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.

13 Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.

14 Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.

17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.

18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.

21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

1 Ich ermahne euch nun, Brüder, durch die Erbarmungen Gottes, eure Leiber darzustellen als ein lebendiges, heiliges, Gott wohlgefälliges Schlachtopfer, welches euer vernünftiger Dienst O. vernünftiger Gottesdienst ist.

2 Und seid nicht gleichförmig dieser Welt, W. diesem Zeitlauf sondern werdet verwandelt durch die Erneuerung eures Sinnes, daß ihr prüfen möget, was der gute und wohlgefällige und vollkommene Wille Gottes ist.

3 Denn ich sage durch die Gnade, die mir gegeben worden, jedem, der unter euch ist, nicht höher von sich zu denken, als zu denken sich gebührt, sondern so zu denken, daß er besonnen sei, wie Gott einem jeden das Maß des Glaubens zugeteilt hat.

4 Denn gleichwie wir in einem Leibe viele Glieder haben, aber die Glieder nicht alle dieselbe Verrichtung O. Tätigkeit haben,

5 also sind wir, die Vielen, ein Leib in Christo, einzeln aber Glieder voneinander.

6 Da wir aber verschiedene Gnadengaben haben, nach der uns verliehenen Gnade: es sei Weissagung, so laßt uns weissagen nach dem Maße des Glaubens;

7 es sei Dienst, so laßt uns bleiben im Dienst; es sei, der da lehrt, in der Lehre;

8 es sei, der da ermahnt, in der Ermahnung; der da mitteilt, in Einfalt; O. Bereitwilligkeit, Freigebigkeit der da vorsteht, mit Fleiß; der da Barmherzigkeit übt, mit Freudigkeit.

9 Die Liebe sei ungeheuchelt. Verabscheuet das Böse, haltet fest am Guten.

10 In der Bruderliebe seid herzlich gegeneinander, in Ehrerbietung einer dem anderen vorangehend;

11 im Fleiße O. Eifer nicht säumig, inbrünstig im Geist; dem Herrn dienend.

12 In Hoffnung freuet euch; in Trübsal O. Drangsal harret aus; im Gebet haltet an;

13 an den Bedürfnissen der Heiligen nehmet teil; nach Gastfreundschaft trachtet.

14 Segnet, die euch verfolgen; segnet, und fluchet nicht.

15 Freuet euch mit den sich Freuenden, weinet mit den Weinenden.

16 Seid gleichgesinnt gegeneinander; sinnet nicht auf hohe Dinge, sondern haltet euch zu den niedrigen; O. den Niedrigen seid nicht klug bei euch selbst.

17 Vergeltet niemand Böses mit Bösem; seid vorsorglich für das, was ehrbar ist vor allen Menschen.

18 Wenn möglich, so viel an euch ist, lebet mit allen Menschen in Frieden.

19 Rächet nicht euch selbst, Geliebte, sondern gebet Raum dem Zorn; denn es steht geschrieben: »Mein ist die Rache; ich will vergelten, spricht der Herr.« [5.Mose 32,35]

20 »Wenn nun deinen Feind hungert, so speise ihn; wenn ihn dürstet, so tränke ihn; denn wenn du dieses tust, wirst du feurige Kohlen auf sein Haupt sammeln.« [Spr 25,21.22]

21 Laß dich nicht von dem Bösen überwinden, sondern überwinde das Böse mit dem Guten.