1 Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi-

2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta. 9:

3 Ja minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa.

5 Me olemme syntiä tehneet, olemme väärin tehneet, olleet jumalattomat ja uppiniskaiset; me olemme poikenneet pois sinun käskyistäsi ja oikeuksistasi

6 emmekä ole kuulleet sinun palvelijoitasi, profeettoja, jotka puhuivat sinun nimessäsi kuninkaillemme, ruhtinaillemme ja isillemme ja kaikelle maan kansalle.

7 Sinun, Herra, on vanhurskaus, mutta meidän on häpeä, niinkuin se on tänä päivänä Juudan miesten ja Jerusalemin asukasten ja koko Israelin, läheisten ja kaukaisten, kaikissa maissa, joihin sinä olet heidät karkoittanut heidän uskottomuutensa tähden, jota he ovat sinulle osoittaneet.

8 Herra, meidän on häpeä, meidän kuninkaittemme, ruhtinaittemme ja isiemme, koska me olemme tehneet syntiä sinua vastaan.

9 Herran, meidän Jumalamme, on armo ja anteeksiantamus, sillä me olemme olleet hänelle uppiniskaiset;

10 me emme ole kuulleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä emmekä vaeltaneet hänen laissansa, jonka hän asetti meidän eteemme palvelijainsa, profeettain, kautta.

11 Vaan koko Israel rikkoi sinun lakisi ja poikkesi pois eikä kuullut sinun ääntäsi, ja niin vuodatettiin meidän päällemme se kirous ja vala, joka on kirjoitettu Mooseksen, Jumalan palvelijan, laissa; sillä me olimme tehneet syntiä häntä vastaan.

12 Ja hän toteutti sanansa, jonka hän on puhunut meitä ja meidän tuomareitamme vastaan, jotka meitä tuomitsivat, ja antoi meidän päällemme tulla niin suuren onnettomuuden, ettei senkaltaista ole tapahtunut koko taivaan alla, kuin Jerusalemissa tapahtui.

13 Niinkuin on kirjoitettu Mooseksen laissa, niin tuli kaikki tämä onnettomuus meidän päällemme. Mutta me emme koettaneet lepyttää Herraa, meidän Jumalaamme, niin että olisimme kääntyneet pois synneistämme ja ottaneet vaarin sinun totuudestasi.

14 Sentähden Herra valvoi ja antoi tämän onnettomuuden tulla meidän päällemme; sillä Herra, meidän Jumalamme, on vanhurskas kaikissa töissänsä, jotka hän tekee, mutta me emme ole kuulleet hänen ääntänsä.

15 Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, joka toit kansasi pois Egyptin maasta väkevällä kädellä ja teit itsellesi nimen, niinkuin se vielä tänä päivänä on: me olemme syntiä tehneet ja olleet jumalattomat.

16 Herra, kaiken vanhurskautesi tähden, kääntyköön sinun vihasi ja kiivastuksesi pois sinun kaupungistasi Jerusalemista, sinun pyhästä vuorestasi; sillä meidän syntiemme tähden ja meidän isäimme pahojen tekojen tähden on Jerusalem ja sinun kansasi tullut kaikkien häväistäväksi, jotka meidän ympärillämme ovat.

17 Ja nyt, meidän Jumalamme, kuule palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja valista kasvosi pyhäkkösi ylitse, joka on autiona; Herran tähden.

18 Minun Jumalani, kallista korvasi ja kuule, avaa silmäsi ja katso meidän hävitystämme ja sitä kaupunkia, joka on otettu sinun nimiisi; sillä me annamme rukouksiemme langeta sinun eteesi, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi luottaen.

20 Ja vielä minä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja annoin rukoukseni langeta Herran, Jumalani, eteen minun Jumalani pyhän vuoren puolesta.

21 Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni ehtoouhrin aikana.

23 Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky.

24 Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

25 Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.

26 Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

1 I te tuatahi o nga tau o Tariuha tama a Ahahueruha, no nga uri o nga Meri, i kingi nei ia ki te kingitanga o nga Karari;

2 I tona tau tuatahi i kingi ai, ka kitea e ahau, e Raniera, ki nga pukapuka te maha o nga tau i puta mai ai te kupu a Ihowa ki a Heremaia poropiti, hei whakatutukitanga i te ururua o Hiruharama, ara ka tae ki te whitu tekau tau.

3 Na ka anga toku mata ki te Ariki, ki te Atua; rapua ana e ahau i runga i te karakia, i te inoi, i te nohopuku, i te kakahu taratara, i te pungarehu.

4 Na ka inoi atu ahau ki te Ariki, ki toku Atua, ka whaki, ka mea, E te Ariki, e te Atua nui, e te atua whakamataku, e pupuri nei i te kawenata, i te atawhai mo te hunga e aroha ana ki a ia, e pupuri ana i ana whakahau;

5 Kua hara matou, kua poka ke, kua mahi i te kino, kua whakakeke hoki, i a matou i tahuri ke nei i au whakahau, i au tikanga.

6 Kihai ano matou i whakarongo ki au pononga, ki nga poropiti i korero nei i runga i tou ingoa ki o matou kingi, ki o matou rangatira, ki o matou matua, ki te iwi katoa ano o te whenua.

7 Kei a koe, e te Ariki, te tika; kei a matou ia te whakama o te mata, koia ano tenei inaianei; kei nga tangata ano o Hura, kei nga tangata o Hiruharama, kei a Iharaira katoa, kei nga mea e tata ana, kei nga mea i tawhiti, i nga whenua katoa i peia atu ai ratou e koe, mo to ratou he i he ai ratou ki a koe.

8 E te Ariki, kei a matou nei ko te whakama o te mata, kei o matou kingi hoki, kei o matou rangatira, kei o matou matua hoki, no te mea i hara matou ki a koe.

9 Na te Ariki, na to matou Atua, nga mahi tohu me nga murunga hara, ko matou ia kua whakakeke ki a ia;

10 Kihai ano i whakarongo ki te reo o Ihowa, o to matou Atua, kihai i haere i ana ture i whakatakotoria e ia, ara e ana pononga, e nga poropiti, ki to matou aroaro.

11 Ae ra, kua takahia e Iharaira katoa tau ture, kua whakarerea e ratou, kia kore ai ratou e rongo ki tou reo; koia i ringihia ai te kanga ki runga ki a matou, me te oati i tuhituhia ki te ture a Mohi pononga a te Atua; kua hara hoki matou ki a ia.

12 Na kua pumau i a ia ana kupu i korerotia e ia mo matou, mo o matou kaiwhakawa i whakarite nei i o matou whakawa, na te kino nui hoki kua kawea mai nei e ia ki runga ki a matou: kahore hoki he rite mo te mea kua meatia nei ki Hiruharama i raro i te rangi katoa.

13 Ka rite ki te mea i tuhituhia ki te ture a Mohi tenei kino katoa kua tae mai nei ki a matou: heoi kahore a matou inoi ki te aroaro o Ihowa, o to matou Atua, mo matou kia tahuri atu i o matou kino, kia matau hoki ki tou pono.

14 Na reira te kino i tirotirohia mai ai e Ihowa, a kawea mai ana e ia ki runga ki a matou; tika tonu hoki ta Ihowa, ta to matou Atua, i ana mahi katoa e mahia ana e ia, a kihai matou i whakarongo ki tona reo.

15 Na aianei, e te Ariki, e to matou Atua, nau nei i kawe mai tau iwi i te whenua o Ihipa i runga i te ringa kaha, a mahia ana e koe he ingoa mou, penei ano me tenei inaianei; hara ana matou, mahi ana i te kino.

16 E te Ariki, kia rite ki au mahi tika katoa, whakatahuritia atu tou riri, tou weriweri, i tau pa, i Hiruharama, i tou maunga tapu: he hara nei hoki no matou, he kino no o matou matua i ingoa kino ai a Hiruharama me tau iwi ki te hunga katoa i tet ahi taha o matou, i tetahi taha.

17 Na whakarongo aianei, e to matou Atua, ki te inoi a tau pononga, ki ana tangi, kia marama ano tou mata ki tou wahi tapu kua ururua nei, me whakaaro ki te Ariki.

18 Kia anga mai, e toku Atua, tou taringa, whakarongo hoki, titiro mai hoki ou kanohi, kia kitea ai e koe o matou matenga, me te pa ano kua huaina nei tou ingoa mo reira: ehara hoki i te mea he tika no matou i tukua atu ai e matou a matou inoi ki t ou aroaro, engari he nui no au mahi tohu.

19 Whakarongo, e te Ariki; e te Ariki, murua te he; e te Ariki, whakarongo mai, e mahi; kaua e whakaroa; kia mahara ano ki a koe, e toku Atua, kua oti hoki tou ingoa te whakahua mo tau pa, mo tau iwi.

20 Na, i ahau e korero ana, e karakia ana, e whaki ana i toku hara, i te hara ano o toku iwi, o Iharaira, e tuku ana i taku inoi ki te aroaro o Ihowa, o toku Atua, mo te maunga tapu o toku Atua;

21 Ae ra, i ahau e korero ana, e karakia ana, na ko Kapariera, ko te tangata i kitea e ahau i te whakakitenga i te timatanga, ko tona rere he mea whakahohoro, kua pa mai ki ahau i te wa o to te ahiahi whakahere.

22 Na ka ako ia i ahau, ka korero ki ahau, ka mea, E Raniera, kua puta mai nei ahau kia mohio ai koe, kia matau ai.

23 I te timatanga o au inoi i puta te kupu, a kua tae mai ahau ki te whakaatu; e arohaina nuitia ana hoki koe, na kia mohio koe ki te mea, whakaaroa ano te kite.

24 E whitu tekau nga wiki kua oti te whakarite mo tou iwi, mo tou pa tapu hoki, e whakaotia ai te poka ke, e whakamutua ai nga hara, e oti ai te whakamarie mo te kino, e kawea mai ai te tika mau tonu, e hiritia ai te kite, me te poropititanga, e wh akawahia ai te Tapu Rawa.

25 Na kia mohio, a kia marama hoki, e whitu nga wiki o te putanga o te kupu, kia whakahoutia, kia hanga a Hiruharama a tae noa ki te mea i whakawahia, ki te rangatira: a, e ono tekau ma rua nga wiki, ka oti ano te hanga, me te waharoa, me te awaker i, ahakoa i roto i nga wa raruraru.

26 A, ka taka aua wiki e ono tekau ma rua, ka hatepea atu te mea i whakawahia, a kahore he mea mana; a ka whakangaromia te pa me te wahi tapu e te iwi o te rangatira ka haere mai nei; a he waipuke kei tona mutunga, a he whawhai taea noatia te mutun ga; kua takoto hoki nga whakangaromanga.

27 A ka hanga e ia he kawenata pumau ki etahi tokomaha, kotahi te wiki; ka tae ki te hawhe o te wiki e meinga ana e ia kia mutu te patunga tapu me te whakahere; na ka haere mai tetahi i runga i te parirau o nga mea whakarihariha, mana e whakaururua; a ka ringihia he riri ki runga ki te kaiwhakangaro, a taea rawatia ano te whakaotinga, he mea kua oti te whakarite.