1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.

2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.

4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.

5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.

6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.

7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.

8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.

10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.

11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.

12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.

13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.

14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.

16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.

17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.

18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.

19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.

20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.

21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.

22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:

23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.

24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.

25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.

26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.

27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.

28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.

29 Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.

30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;

32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.

33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.

34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,

35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,

36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?

37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?

38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?

39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?

40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.

41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.

42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,

43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;

44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.

45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.

46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.

47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.

48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.

49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä

50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.

51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.

52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.

53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.

54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.

55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.

58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.

59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.

60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.

63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.

64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.

65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.

66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.

1 Ko ahau te tangata kua kite i te pouri, he mea na te rakau o tona riri.

2 I arahina e ia, i meinga kia haere i te pouri, kahore i te marama.

3 He pono kua tahuri mai ia ki ahau, kua anga mai tona ringa ki ahau, a pau noa te ra.

4 Kua meinga nei e ia oku kikokiko me toku kiri kia rite ki o te koroheke, mangungu kau i a ia oku wheua.

5 Kua hanga e ia he patu moku; karapotia ana ahau ki te wai kawa, ki te raruraru.

6 Kua meinga ahau e ia kia noho ki nga wahi pouri, kia pera me te hunga kua mate noa ake.

7 Kua oti ahau te taiepa mai e ia, te puta atu ahau; kua meinga e ia toku mekameka kia taimaha.

8 Ae ra, i ahau e karanga ana, e hamama ana kia awhinatia, ka araia mai e ia taku inoi.

9 Kua oti ano oku ara te taiepa mai e ia ki te kohatu tarai, whakakopikopikoa ake e ia oku ara.

10 Ko tona rite ki ahau kei te pea e whanga ana, kei te raiona i nga wahi ngaro.

11 Whakangaua ketia ana e ia oku ara, haehaea putia iho ahau; meinga ana ahau e ia kia noho kau noa iho.

12 Kua whakapikoa e ia tana kopere, a whakaturia ake ahau e ia hei koperenga pere.

13 Kua meinga e ia nga pere o tana papa pere kia ngoto ki oku whatumanawa.

14 Kua waiho ahau hei katanga ma toku iwi katoa; hei waiata ma ratou a pau noa te ra.

15 Kua whakakiia ahau e ia ki nga mea kawa, whakainumia rawatia ana ahau e ia ki te taru kawa.

16 Kua whatiwhatiia ano hoki e ia oku niho ki te kirikiri, hipokina ana ahau e ia ki te pungarehu.

17 Kua nekehia atu e koe toku wairua kei tata ki te rangimarie; i wareware ahau ki te pai.

18 Ki tonu ake ahau, kua pirau toku kaha, kahore he tumanakohanga maku ki a Ihowa.

19 Mahara ki toku ngakau mamae, ki toku pouri, ki te taru kawa, ki te wai kawa.

20 Maharahara tonu toku wairua ki a ratou, piko tonu iho i roto i ahau.

21 E whakahokia ake ana tenei e ahau ki toku ngakau, koia i tumanako ai ahau.

22 He mahi tohu na Ihowa te poto ai tatou, he kore no ana mahi aroha e mutu.

23 E hou tonu ana ratou i tenei ata, i tenei ata; he nui tou pono.

24 Ko Ihowa te wahi moku, e ai ta toku wairua; no reira ka tumanako ahau ki a ia.

25 He pai a Ihowa ki te hunga e tumanako ana ki a ia, ki te wairua e rapu ana i a ia.

26 He pai ano kia tumanako te tangata, kia tatari marie hoki ki ta Ihowa whakaora.

27 He pai ano mo te tangata kia amohia e ia te ioka i tona tamarikitanga.

28 Me noho ia, tona kotahi, me whakarongo puku hoki, no te mea nana i uta ki a ia.

29 Me tuku e ia tona mangai ki te puehu; mehemea pea tera he tumanakohanga.

30 Me hoatu e ia tona paparinga ki te tangata e papaki ana i a ia: kia ki tonu ia i te tawai.

31 E kore hoki e mau tonu ta Ihowa panga:

32 Ahakoa whakapouri ia, ka aroha ano ia, ka rite ki te nui o tana mahi tohu.

33 Kahore hoki ona ngakau whiu, whakapouri ranei, i nga tama a te tangata.

34 Ko te kuru i nga herehere katoa o te whenua ki raro i ona waewae;

35 Ko te whakapeau ke i te tika o te tangata ina whakawakia i te aroaro o te Runga Rawa;

36 Ko te whakariro ke i ta te tangata ina totohe, e kore tena e whakapaingia e te Ariki.

37 Ko wai tenei hei ki mai, a ka oti, i te mea kihai i whakahaua e te Ariki?

38 He teka ianei e puta mai ana te kino me te pai i roto i te mangai o te Runga Rawa?

39 He aha te tangata ora i amuamu ai, te tangata ina whiua mo ona hara?

40 E rapu tatou, e kimi i o tatou ara, a ka tahuri ano ki a Ihowa.

41 Kia ara atu o tatou ngakau me o tatou ringa ki te Atua i te rangi.

42 I he matou, i whakakeke; kihai ano koe i muru i to matou he.

43 Kua hipokina nei e koe ki te riri, tukinotia ana matou e koe: tukitukia ana e koe, kihai ano i tohungia e koe.

44 Hipokina ana e koe he kapua ki a koe, kei puta atu ta matou inoi.

45 Kua meinga matou e koe hei paru tahinga, hei mea akiri i waenga i nga iwi.

46 Kua hamama mai nga mangai o o matou hoariri katoa ki a matou.

47 Ko te wehi, ko te rua, kua tae mai kei a matou, te whakamoti me te wawahi.

48 Kei te tarere nei nga awa wai i toku kanohi, mo te wawahanga o te tamahine a toku iwi.

49 Maturuturu ana te wai i toku kanohi, kahore hoki e mutu, te ai he pariratanga,

50 Kia titiro mai ra ano a Ihowa, kia kite mai ra ano ia i runga i te rangi.

51 E meatia iho ana toku ngakau e toku kanohi, mo nga tamahine katoa o toku pa.

52 Kua whaia kinotia ahau ano he manu e ratou, e te hunga e hoariri ana ki ahau, kahore he take.

53 Ngaro iho i a ratou toku ara i roto i te poka, kua maka e ratou he kohatu ki runga ki ahau.

54 I rere nga wai i runga i toku mahunga: i mea ahau, kua motuhia ketia ahau.

55 I karanga ahau ki tou ingoa, e Ihowa, i roto i te poka i raro rawa.

56 I rongo koe ki toku reo; kaua e huna tou taringa ki te tanga o toku manawa, ki taku karanga.

57 I whakatata mai koe i te ra i karanga ai ahau ki a koe; i ki mai koe, Kaua e wehi.

58 Kua tohea e koe, e te Ariki, nga tohe a toku wairua; kua hokona e koe toku ora.

59 Kua kite koe, e Ihowa, i te he i mahia ki ahau: mau e whakarite taku whakawa.

60 Kua kite koe i to ratou mauahara katoa, i o ratou whakaaro katoa moku.

61 Kua rongo koe ki ta ratou tawai, e Ihowa, ki o ratou whakaaro katoa moku;

62 Ki nga ngutu o te hunga i whakatika mai ki ahau, ki ta ratou tikanga moku, a pau noa te ra.

63 Tirohia mai to ratou nohoanga iho, to ratou whakatikanga ake; ko ahau te waiatatia nei e ratou.

64 Hoatu he utu ki a ratou, e Ihowa, kia rite ki te mahi a o ratou ringa.

65 Hoatu ki a ratou he ngakau pakeke, tau kanga ki a ratou.

66 Whaia ratou i runga i te riri, whakangaromia atu ratou i raro i nga rangi o Ihowa.