6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.

10 Ja hän toi nämä kaikki ja halkaisi ne ja asetti puolikkaat vastakkain; lintuja hän ei kuitenkaan halkaissut.

11 Niin laskeutui petolintuja ruumiiden päälle, mutta Abram karkoitti ne pois.

12 Kun aurinko oli laskemaisillaan, valtasi raskas uni Abramin, ja katso, kauhu ja suuri pimeys valtasi hänet.

14 Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa.

15 Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään.

17 Ja kun aurinko oli laskenut ja oli tullut pilkkopimeä, näkyi suitsuava pätsi ja liekehtivä tuli, joka liikkui uhrikappaleiden välissä.

19 keeniläiset, kenissiläiset, kadmonilaiset,

20 heettiläiset, perissiläiset, refalaiset,

6 Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi.

10 Ja Abram haki ne kaikki, halkaisi ne keskeltä ja asetti kunkin eläimen puolikkaat vastakkain; lintuja hän ei kuitenkaan halkaissut.

11 Kun ruhojen päälle laskeutui petolintuja, Abram ajoi ne pois.

12 Auringon laskiessa Abram vaipui horrokseen, ja synkkä kauhu valtasi hänet.

14 Mutta minä rankaisen myös sitä vierasta kansaa, jonka orjiksi he joutuvat, ja he pääsevät lähtemään sieltä suuri omaisuus mukanaan.

15 Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen.

17 Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä.

19 tämän maan, jossa asuvat keniläiset, kenasilaiset ja kad- monilaiset,

20 heettiläiset, perissiläiset ja refa- laiset,