1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli Jumalan tahdosta, ja veli Soostenes

2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

4 Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,

6 sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä.

8 Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

9 Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.

10 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.

11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.

13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?

14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,

15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.

16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan-ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,

24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,

28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,

29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.

30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

1 Paulo, chamado para ser apóstolo de Cristo Jesus por vontade de Deus, e Sóstenes, nosso irmão,

2 à igreja de Deus que está em Corinto, aos santificados em Cristo Jesus, chamados para serem santos, com todos os que em todo o lugar invocam o nome de nosso Senhor Jesus Cristo, Senhor tanto deles como nosso:

3 Graça a vós e paz da parte de Deus nosso Pai e da do Senhor Jesus Cristo.

4 Sempre dou graças a Deus por vós por causa da graça de Deus, que vos foi dada em Cristo Jesus;

5 porque em tudo fostes enriquecidos nele, em toda a palavra e em toda a ciência;

6 assim como foi confirmado em vós o testemunho de Cristo;

7 de maneira que não vos falta nenhum dom, aguardando vós a manifestação de nosso Senhor Jesus Cristo;

8 o qual também vos confirmará até o fim, para serdes inculpáveis no dia de nosso Senhor Jesus Cristo.

9 Fiel é Deus, pelo qual fostes chamados à comunhão de seu Filho Jesus Cristo nosso Senhor.

10 Rogo-vos, irmãos, pelo nome de nosso Senhor Jesus Cristo, que todos digais a mesma coisa, e que não haja entre vós dissensões; mas que sejais inteiramente unidos no mesmo pensar e no mesmo parecer.

11 Pois acerca de vós, irmãos meus, se me tem significado pelos da casa de Cloé, que há contendas entre vós.

12 Ora o que quero dizer é que cada um de vós diz: Eu sou de Paulo, eu de Apolo, eu de Cefas e eu de Cristo.

13 Está dividido o Cristo? porventura Paulo foi crucificado por amor de vós, ou fostes batizados no nome de Paulo?

14 Dou graças que a nenhum de vós batizei senão a Crispo e a Gaio;

15 para que ninguém diga que fostes batizados no meu nome.

16 Batizei também a família de Estéfanas; além destes não sei se batizei algum outro.

17 Pois não me enviou Cristo a batizar, mas a pregar o Evangelho; não em sabedoria de palavras, para que não seja feita vã a cruz de Cristo.

18 Pois a palavra da cruz é uma estultícia para os que perecem, mas para nós que somos salvos é o poder de Deus.

19 Assim está escrito: Destruirei a sabedoria dos sábios, E o entendimento dos entendidos reduzirei a nada.

20 Onde está o sábio? onde o escriba? onde o questionador deste mundo? não mostrou Deus que a sabedoria do mundo é estulta?

21 Porquanto uma vez que na sabedoria de Deus o mundo pela sua sabedoria não o conheceu, aprouve a Deus, pela estultícia da pregação, salvar os que crêem.

22 Visto que tanto os judeus pedem milagres como os gregos buscam sabedoria,

23 nós pregamos a Cristo crucificado, que é para os judeus, na verdade, uma pedra de tropeço, e para os gentios uma estultícia;

24 mas para os que são chamados, tanto judeus como gregos, Cristo, poder de Deus e sabedoria de Deus.

25 Pois a estultícia de Deus é mais sábia que os homens, e a fraqueza de Deus é mais forte que os homens.

26 Vede, irmãos, a vossa vocação, que não muitos sábios segundo a carne, nem muitos poderosos, nem muitos nobres são chamados;

27 pelo contrário as coisas insensatas do mundo escolheu Deus para envergonhar os sábios, e as coisas fracas do mundo escolheu Deus para envergonhar as fortes;

28 e as coisas ignóbeis do mundo, e as desprezadas, escolheu Deus, sim aquelas que não são, para reduzir a nada coisas que são;

29 a fim de que ninguém se glorie na presença de Deus.

30 Mas dele sois vós em Cristo Jesus, o qual se nos tornou da parte de Deus sabedoria, e justiça e santificação, e redenção;

31 para que, como está escrito: O que se gloria, glorie-se no Senhor.