2 Herra, Herra on vannonut pyhyytensä kautta: Totisesti, katso, päivät tulevat teille, jolloin teidät temmataan ylös koukuilla ja viimeisetkin teistä kalaongilla.

3 Ja muurin halkeamista te lähdette ulos, kukin suorinta tietä, ja teidät heitetään Harmoniin päin, sanoo Herra.

4 Menkää Beeteliin ja tehkää syntiä, ja Gilgaliin ja tehkää vielä enemmän syntiä; tuokaa aamulla teurasuhrinne, kolmantena päivänä kymmenyksenne.

5 Uhratkaa hapanta kiitosuhriksi, kuuluttakaa, julistakaa vapaaehtoisia lahjoja, sillä niinhän te haluatte, te israelilaiset, sanoo Herra, Herra.

6 Minä kyllä tein teidän hampaanne joutilaiksi kaikissa teidän kaupungeissanne ja tuotin leivän puutteen kaikkiin teidän paikkakuntiinne. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

7 Minä pidätin teiltä sateen, kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen. Minä annoin sataa toiselle kaupungille, mutta toiselle kaupungille en antanut sataa; toinen pelto sai sadetta, ja toinen, jolle ei satanut, kuivui.

8 Ja niin kaksi, kolme kaupunkia hoippui yhteen kaupunkiin vettä juomaan, saamatta kyllikseen. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

9 Minä rankaisin teitä nokitähkillä ja viljanruosteella; teidän monet puutarhanne, viinimäkenne, viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

10 Minä lähetin teihin ruton niinkuin Egyptiin; minä tapoin miekalla teidän nuoret miehenne, ja teidän ratsunne otettiin saaliiksi; ja minä annoin löyhkän teidän leireistänne nousta teidän sieramiinne. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

11 Minä panin toimeen hävityksen teidän seassanne, niinkuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran, ja te olitte kuin tulesta temmattu kekäle. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

12 Sentähden minä teen sinulle, Israel, näin. Koska minä tämän sinulle teen, niin valmistaudu, Israel, kohtaamaan Jumalaasi.

13 Sillä katso: hän on se, joka on tehnyt vuoret ja luonut tuulen, joka ilmoittaa ihmiselle, mikä hänen aivoituksensa on, joka tekee aamuruskon ja pimeyden ja joka kulkee maan kukkulain ylitse-Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä.

1 Ouvi esta palavra, vacas de Basã, que estais no monte de Samaria, que oprimis os pobres, que quebrantais os necessitados, que dizeis aos vossos senhores: Dai cá, bebamos.

2 O Senhor Jeová jurou pela sua santidade que virão sobre vós os dias, em que vos levarão com ganchos, e as vossas relíquias com anzóis.

3 Saireis pelas brechas, cada qual em frente de si; e sereis lançadas para Harmom, diz Jeová.

4 Vinde a Betel, e transgredi; a Gilgal, e multiplicai transgressões; trazei os vossos sacrifícios todas as manhãs, e os vossos dízimos de três em três dias;

5 do que é levedado, oferecei um sacrifício de ação de graças, e proclamai ofertas voluntárias, e publicai-as; pois isso é do vosso agrado, ó filhos de Israel, diz o Senhor Jeová.

6 Eu também vos dei limpeza de dentes em todas as vossas cidades, e falta de pão em todos os vossos lugares; contudo não vos tendes voltado para mim, diz Jeová.

7 Eu também retive de vós a chuva, quando ainda faltavam três meses até a ceifa; fiz que chovesse sobre uma cidade, e que não chovesse sobre outra cidade: um campo recebeu a chuva, e o campo que não recebeu a chuva, secou.

8 Assim duas ou três cidades andaram errantes a uma cidade para beberem água, e não se saciaram; contudo não vos tendes voltado para mim, diz Jeová.

9 Feri-vos com mangra e bolor; a multidão das vossas hortas e das vossas vinhas e das vossas figueiras e das vosssas oliveiras, comeu-a a lagarta; contudo não vos tendes voltado para mim, diz Jeová.

10 Enviei entre vós a peste à maneira do Egito; matei à espada os vossos mancebos, e levei os vossos cavalos; fiz chegar aos vossos narizes o mau cheiro do vosso arraial; contudo não vos tendes voltado para mim, diz Jeová.

11 Subverti alguns dentre vós, como Deus subverteu a Sodoma e a Gomorra, e ficastes sendo como um tição que se arrebata de um incêndio; contudo não vos tendes voltado para mim, diz Jeová.

12 Portanto assim te farei, ó Israel; e porque te farei isso, prepara-te, Israel, a encontrares com teu Deus.

13 Pois eis quem forma os montes e cria o vento, e declara ao homem qual seja o seu pensamento, quem faz da manhã trevas, e anda sobre os lugares altos da terra; Jeová Deus dos exércitos é o seu nome.