2 Pitäkää minun sapattini ja peljätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
3 Jos te vaellatte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja pidätte ne,
4 annan minä teille sateen ajallansa, niin että maa antaa satonsa ja kedon puut kantavat hedelmänsä.
5 Ja puiminen kestää teillä viininkorjuuseen asti, ja viininkorjuu kestää kylvöön asti, ja teillä on kyllin leipää syödäksenne, ja te saatte turvallisesti asua maassanne.
6 Ja minä annan rauhan teidän maallenne, ja te saatte levätä, kenenkään peljättämättä; ja minä hävitän pahat pedot teidän maastanne, eikä miekka käy teidän maanne ylitse.
7 Te ajatte pakoon vihollisenne, ja he kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
8 Viisi teistä ajaa pakoon sata, ja sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja teidän vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
9 Ja minä käännyn teidän puoleenne ja teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän lisääntyä ja pidän liittoni teidän kanssanne.
10 Ja te saatte syödä vanhaa, viime vuoden satoa, ja te joudutte viemään vanhan pois uuden tieltä.
11 Ja minä panen asumukseni teidän keskellenne enkä viero teitä.
12 Ja minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani.
13 Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta, olemasta heidän orjinansa; ja minä mursin rikki teidän ikeenne puut ja annoin teidän kulkea pää pystyssä.
14 Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,
15 vaan hylkäätte halpana minun ohjeeni ja teidän sielunne vieroo minun säädöksiäni, niin ettette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,
16 niin minäkin teen teille samoin ja rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen.
17 Ja minä käännän kasvoni teitä vastaan, ja teidän vihollisenne voittavat teidät; teidän vihamiehenne hallitsevat teitä, ja te pakenette, vaikka ei kukaan aja teitä takaa.
18 Jos ette sittenkään kuule minua, niin minä vielä kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
19 Ja minä murran teidän ylpeän uhmanne; minä teen teidän taivaanne raudankovaksi ja maanne vasken kaltaiseksi.
20 Ja teidän voimanne kuluu hukkaan, sillä teidän maanne ei anna satoansa eivätkä maan puut anna hedelmäänsä.
21 Ja jos te sittenkin käytte minua vastaan ettekä tahdo kuulla minua, niin minä lyön teitä vielä seitsenkertaisesti, teidän syntienne mukaan.
22 Minä lähetän teidän sekaanne metsän pedot riistämään teiltä lapsenne, raatelemaan karjaanne ja vähentämään teidän lukuanne, niin että teidän tienne tulevat autioiksi.
23 Jos te ette vielä tästäkään minun kurituksestani ota ojentuaksenne, vaan yhä käytte minua vastaan,
24 niin minäkin käyn teitä vastaan ja lyön teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
25 Minä saatan teidän kimppuunne miekan, joka kostaa rikotun liiton; ja kun te kokoonnutte kaupunkeihinne, niin minä lähetän teidän sekaanne ruttotaudin, ja teidän on antautuminen vihollisen valtaan.
26 Kun minä murran teiltä leivän tuen, niin kymmenen vaimoa paistaa teidän leipänne yhdessä uunissa, ja he tuovat kotiin teidän leipänne vaa'alla punnittuna; ja kun te syötte, ette tule ravituiksi.
27 Ja jos te ette vielä sittenkään kuule minua, vaan yhä käytte minua vastaan,
28 niin minäkin kiivastuksessani käyn teitä vastaan ja kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
29 Ja te syötte poikienne lihaa, ja tyttärienne lihaa te syötte.
30 Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän auringonpatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.
31 Ja minä muutan teidän kaupunkinne raunioiksi ja hävitän teidän pyhäkkönne enkä mielisty teidän uhrienne tuoksuun.
32 Ja minä hävitän maan, niin että teidän vihollisenne, jotka siinä asuvat, siitä tyrmistyvät.
33 Mutta teidät minä hajotan kansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi.
34 Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa. Silloin maa lepää ja saa hyvityksen sapateistaan.
35 Niin kauan kuin se on autiona, saa se levätä nauttien sitä lepoa, jota se ei saanut teidän sapatteinanne, asuessanne siinä.
36 Ja niille teistä, jotka jäävät jäljelle, minä annan pelokkaan sydämen heidän vihollistensa maassa, niin että lentävän lehden kahina ajaa heidät pakoon, ja he pakenevat, niinkuin pakenisivat miekkaa, ja kaatuvat, vaikka ei kukaan heitä aja takaa.
37 Ja he kompastuvat toinen toiseensa niinkuin miekkaa paeten, vaikka ei kukaan aja heitä takaa; ja te ette voi pitää puolianne vihollisianne vastaan.
38 Ja te häviätte kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.
39 Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.
40 Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan,
41 jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa.
42 Ja silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja muistan liittoni Iisakin kanssa ja liittoni Aabrahamin kanssa, ja minä muistan myös maan.
43 Mutta ensin tulkoon maa tyhjäksi heistä ja saakoon hyvityksen sapateistansa olemalla autiona, niin kauan kuin he ovat poissa; ja he sovittakoot syntivelkansa sentähden, juuri sentähden, että he hylkäsivät minun säädökseni ja että heidän sielunsa vieroi minun käskyjäni.
44 Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.
46 Nämä ovat ne käskyt, säädökset ja lait, jotka Herra asetti itsensä ja israelilaisten välille Siinain vuorella, Mooseksen kautta.
1 Não fareis para vós ídolos, nem vos levantareis imagens de escultura, nem coluna, nem na vossa terra poreis alguma pedra com figuras, para vos prostrardes diante dela; porque eu sou Jeová vosso Deus.
2 Guardareis os meus sábados, e reverenciareis o meu santuário: eu sou Jeová.
3 Se andardes nos meus estatutos, e guardardes os meus mandamentos, e os cumprirdes;
4 dar-vos-ei as vossas chuvas a seus tempos, e a terra dará as suas produções, e as árvores dos campos darão os seus frutos.
5 A debulha das vossas messes continuará até a vindima, e a vindima continuará até a sementeira; comereis o vosso pão até vos fartar, e habitareis seguros na vossa terra.
6 Darei paz na terra, e vos deitareis, e ninguém vos amedrontará; fareis desaparecer da terra as feras nocivas, nem passará a espada pela vossa terra.
7 Perseguireis os vossos inimigos, e ao fio da espada cairão diante de vós.
8 Cinco de vós perseguirão a um cento deles, e cem de vós perseguirão a dez mil; e os vossos inimigos ao fio da espada cairão diante de vós.
9 Olharei para vós, e far-vos-ei frutificar, e vos multiplicarei; e estabelecerei a minha aliança convosco.
10 Comereis os frutos velhos, há muito guardados, e por causa dos frutos novos tirareis para fora os velhos.
11 Porei o meu tabernáculo entre vós; e a minha alma não vos aborrecerá.
12 Andarei entre vós e serei o vosso Deus, e vós sereis o meu povo.
13 Eu sou Jeová vosso Deus, que vos tirei da terra do Egito, para que não fôsseis seus escravos; quebrei os canzis do vosso jugo, e vos fiz andar de cabeça levantada.
14 Porém, se me não ouvirdes, e não cumprirdes todos estes mandamentos;
15 se rejeitardes os meus estatutos, e se a vossa alma aborrecer os meus juízos, de sorte que não cumprais todos os meus mandamentos, mas violeis a minha aliança;
16 eu também vos fareis isto: porei sobre vós o terror, a saber, a tísica e a febre ardente, que consumirão os olhos e farão definhar a vida; e baldadamente semeareis a vossa semente, porque os vossos inimigos a comerão.
17 Porei o meu rosto contra vós, e sereis feridos diante dos vossos inimigos; os que vos odeiam dominarão sobre vós, e fugireis sem que ninguém vos persiga.
18 Se nem ainda assim me ouvirdes, castigar-vos-ei sete vezes mais por causa dos vossos pecados.
19 Quebrarei a soberba do vosso poder, e vos farei o céu como ferro, e terra como cobre.
20 Inutilmente se gastará a vossa força, pois a vossa terra não dará as suas produções, nem as árvores da terra darão os seus frutos.
21 Se andardes em oposição a mim a não quiserdes ouvir-me, trareis sobre vós pragas sete vezes mais conforme os vossos pecados.
22 Enviarei entre vós as feras do campo, que vos desfilharão, e destruirão o vosso gado, e vos reduzirão a pequeno número; e os vossos caminhos se tornarão ermos.
23 Se nem ainda assim vos reformardes e voltardes a mim, porém andardes em oposição a mim;
24 eu também andarei em oposição a vós: eu, sim eu mesmo, vos ferirei sete vezes por causa dos vossos pecados.
25 Farei cair sobre vós a espada vingadora da aliança. Sereis ajuntados dentro das vossas cidades, e enviarei a peste entre vós; sereis entregues nas mãos dos inimigos.
26 Quando eu vos quebrar o báculo do pão, dez mulheres cozerão o vosso pão num só forno, e entregarão o vosso pão por peso; comereis, porém não ficareis satisfeitos.
27 Se ainda depois disto me não ouvirdes, mas andardes em oposição a mim;
28 eu andarei com furor em oposição a vós; também vos castigareis sete vezes por causa dos vossos pecados.
29 Comereis a carne de vossos filhos, comereis a carne de vossas filhas.
30 Destruirei os vossos altos, e derrubarei as vossas imagens do sol, e lançarei os vossos cadáveres sobre os cadáveres dos vossos ídolos, e a minha alma se infadará de vós.
31 Reduzirei as vossas cidades a solidão, e assolarei os vossos santuários, e não cheirarei o vosso suave cheiro.
32 Eu assolarei a terra; e pasmarão sobre ela os vossos inimigos que nela habitam.
33 Espalhar-vos-ei por entre as nações, e desembainharei a espada e vos perseguirei; a vossa terra será assolada, e as vossas cidades se tornarão em solidão.
34 Então a terra gozará os seus sábados, todos os dias da sua assolação, e estareis na terra dos vossos inimigos; nesse tempo descansará a terra, e gozará os seus sábados.
35 Nos dias de assolação terá descanso, a saber, o descanso que não teve nos vossos sábados, quando nela moráveis.
36 Quanto aos que de vós ficarem, eu lhe meterei no coração timidez nas terras dos seus inimigos: o ruído de uma folha agitada os porá em fuga; fugirão como quem foge da espada; e cairão sem que ninguém os persiga.
37 Sem que ninguém os persiga, tropeçarão uns sobre os outros, como se fugissem de diante da espada; não podereis resistir aos vossos inimigos.
38 Perecereis entre as nações, e a terra dos vossos inimigos vos devorará.
39 Os que de vós ficarem definharão pela sua iniqüidade nas terras dos vossos inimigos; também pelas iniqüidades de seus pais definharão com eles.
40 Confessarão a sua iniqüidade, e a de seus pais, nas suas transgressões que cometeram contra mim; confessarão que, por terem andado em oposição a mim,
41 eu também andei em oposição a eles, e os trouxe para a terra dos seus inimigos. Se então o seu coração incircuncidado se humilhar, e se aceitarem o castigo da sua iniqüidade;
42 lembrar-me-ei da minha aliança com Jacó, também da minha aliança com Isaque, também da minha aliança com Abraão me lembrarei, e da terra me lembrarei.
43 A terra também será deixada por eles e sem eles gozará os seus sábados na sua assolação. Eles aceitarão o castigo da sua iniqüidade, porque, sim porque rejeitaram os meus juízos, e as suas almas aborreceram os meus estatutos.
44 Também ainda assim não os rejeitarei, quando estiverem na terra dos seus inimigos, nem os aborrecerei, para os consumir de todo, e violar a minha aliança com eles; pois eu sou Jeová seu Deus.
45 Mas por amor deles me lembrarei da aliança com os seus antepassados, a quem tirei da terra do Egito à vista das nações, para ser o seu Deus: eu sou Jeová.
46 Estes são os estatutos, juízos e leis que Jeová deu entre si e os filhos de Israel no monte Sinai por intermédio de Moisés.