1 Silloin kokoontui kaikki kansa yhtenä miehenä Vesiportin edustalla olevalle aukealle; ja he pyysivät Esraa, kirjanoppinutta, tuomaan Mooseksen lain kirjan, jonka lain Herra oli antanut Israelille.

2 Niin pappi Esra toi lain seurakunnan eteen, sekä miesten että naisten, kaikkien, jotka voivat ymmärtää, mitä kuulivat. Tämä tapahtui seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä.

3 Ja hän luki sitä Vesiportin edustalla olevalla aukealla päivän koitosta puolipäivään saakka miehille ja naisille, niille, jotka voivat sitä ymmärtää, kaiken kansan kuunnellessa lain kirjan lukemista.

4 Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi korkealla puulavalla, joka oli tätä varten tehty. Ja hänen vieressään seisoivat: hänen oikealla puolellaan Mattitja, Sema, Anaja, Uuria, Hilkia ja Maaseja; ja hänen vasemmalla puolellaan Pedaja, Miisael, Malkia, Haasum, Hasbaddana, Sakarja ja Mesullam.

5 Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden, sillä hän seisoi ylempänä kaikkea kansaa; ja kun hän avasi sen, nousi kaikki kansa seisomaan.

7 Sitten Jeesua, Baani, Seerebja, Jaamin, Akkub, Sabbetai, Hoodia, Maaseja, Kelita, Asarja, Joosabad, Haanan, Pelaja ja muut leeviläiset opettivat kansalle lakia, kansan seisoessa alallansa.

8 Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin.

12 Ja kaikki kansa meni, söi ja joi, lähetti maistiaisia ja vietti suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu.

13 Seuraavana päivänä kokoontuivat kaiken kansan perhekunta-päämiehet, papit ja leeviläiset Esran, kirjanoppineen, tykö painamaan lain sanoja mieleensä.

14 Niin he huomasivat lakiin kirjoitetun, että Herra oli Mooseksen kautta käskenyt israelilaisia asumaan lehtimajoissa juhlan aikana seitsemännessä kuussa,

16 Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin aukealle.

17 Ja koko seurakunta, kaikki vankeudesta palanneet, tekivät lehtimajoja ja asuivat lehtimajoissa. Sillä aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi hyvin suuri ilo.

18 Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

1 Congregou-se todo o povo como um só homem, na praça fronteira à entrada das águas; e disseram a Esdras, o escriba, que trouxesse o livro da lei de Moisés, ordenado a Israel por Jeová.

2 O sacerdote Esdras trouxe a lei para diante da congregação, tanto de homens como de mulheres, e de todos os que podiam ouvir com entendimento, no primeiro dia do sétimo mês.

3 Leu no livro diante da praça fronteira à entrada das águas desde manhã cedo até o meio dia, na presença dos homens e das mulheres, e dos que podiam entender; e todo o povo tinha os ouvidos atentos ao livro da lei.

4 Esdras, o escriba, pôs-se em pé sobre um estrado de madeira, que fizeram para esse fim; e ao lado dele, à sua direita, estavam Matitias, Sema, Anaías, Urias, Hilquias e Maaséias; e à sua esquerda Pedaías, Misael, Malquias, Hasum, Hasbadana, Zacarias e Mesulão.

5 Esdras abriu o livro à vista de todo o povo (pois ele estava acima de todo o povo). Abrindo-o ele, todo o povo se pôs em pé,

6 e Esdras bendisse a Jeová, o grande Deus. Todo o povo respondeu: Amém, amém, levantando as suas mãos. Inclinaram-se e adoraram a Jeová com os rostos em terra.

7 Também Jesua, Bani, Serebias, Jamim, Acube, Sabetai, Hodias, Maaséias, Quelita, Azarias, Jozabade, Hanã, Pelaías e os levitas fizeram que o povo entendesse a lei; e o povo estava em pé no seu lugar.

8 Leram no livro da lei de Deus distintamente; e deram o sentido, de modo que se entendesse a leitura.

9 Neemias que era o governador e Esdras sacerdote e escriba, e os levitas que ensinavam ao povo, disseram a todo o povo: Este dia é consagrado a Jeová vosso Deus; não pranteeis nem choreis. Pois todo o povo chorava, quando ouviam as palavras da lei.

10 Então lhes disse: Ide, comei o gordo e bebei o doce e mandai quinhões ao que não tem nada preparado para si. Pois este dia é consagrado ao Senhor. Não estejais contristados, porque a alegria de Jeová é a vossa fortaleza.

11 Os levitas fizeram calar a todo o povo, dizendo: Calai-vos, porque o dia é santo; e não estejais contristados.

12 Foi-se todo o povo a comer, e a beber, e a mandar quinhões, e a fazer grande regozijo, porque tinham entendido as palavras que lhes foram referidas.

13 Ao outro dia ajuntaram-se os cabeças das famílias de todo o povo, os sacerdotes e os levitas, na presença de Esdras, o escriba, para atenderem às palavras da lei.

14 Acharam escrito na lei ter Jeová ordenado por meio de Moisés, que os filhos de Israel habitassem em tabernáculos durante a festa do sétimo mês:

15 que publicassem e fizessem passar pregão por todas as suas cidades, e em Jerusalém, dizendo: Saí ao monte, e trazei ramos de oliveiras, ramos de zambujeiros, ramos de murtas, ramos de palmeiras, ramos de árvores frondosas, para fazerdes tabernáculos, como está escrito.

16 Saiu o povo e trouxeram os ramos e fizeram para si tabernáculos, cada um no eirado da sua casa, e nos seus átrios e nos átrios da casa de Deus, e na praça da entrada das águas, e na praça da entrada de Efraim.

17 Toda a congregação dos que tinham voltado do cativeiro, fez tabernáculos, e neles habitaram; pois não tinham feito assim os filhos de Israel desde os dias de Josué, filho de Num, até aquele dia. Houve mui grande alegria.

18 Esdras leu no livro da lei de Deus todos os dias desde o primeiro dia até o último. Celebraram a festa por sete dias; e ao oitavo dia houve uma assembléia solene segundo a ordenança.