1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
24 Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
1 Uma resposta branda aplaca o furor, uma palavra dura excita a cólera.
2 A língua dos sábios ornamenta a ciência, a boca dos imbecis transborda loucura.
3 Em todo o lugar estão os olhos do Senhor, observando os maus e os bons.
4 A língua sã é uma árvore de vida; a língua perversa corta o coração.
5 O néscio desdenha a instrução de seu pai, mas o que atende à repreensão torna-se sábio.
6 Na casa do justo há riqueza abundante, mas perturbação nos frutos dos maus.
7 Os lábios do sábio destilam saber, e não assim é o coração dos insensatos.
8 Os sacrifícios dos pérfidos são abominação para o Senhor, a oração dos homens retos lhe é agradável.
9 O Senhor abomina o caminho do mau, mas ama o que se prende à justiça.
10 Severa é a correção para o que se afasta do caminho, e o que aborrece a repreensão perecerá.
11 A habitação dos mortos e o abismo estão abertos diante do Senhor; quanto mais os corações dos filhos dos homens!
12 O zombador não gosta de quem o repreende, nem vai em busca dos sábios.
13 O coração contente alegra o semblante, o coração triste deprime o espírito.
14 O coração do inteligente procura a ciência; a boca dos tolos sacia-se de loucuras.
15 Para o aflito todos os dias são maus; para um coração contente, são um perpétuo festim.
16 Vale mais o pouco com o temor do Senhor que um grande tesouro com a inquietação.
17 Mais vale um prato de legume com amizade que um boi cevado com ódio.
18 O homem iracundo excita questões, mas o paciente apazigua as disputas.
19 O caminho do preguiçoso é como uma sebe de espinhos, o caminho dos corretos é sem tropeço.
20 O filho sábio alegra seu pai; o insensato despreza sua mãe.
21 A loucura diverte o insensato, mas o homem inteligente segue o caminho reto.
22 Os projetos malogram por falta de deliberação; conseguem bom êxito com muitos conselheiros.
23 Saber dar uma resposta é fonte de alegria; como é agradável uma palavra oportuna!
24 O sábio escala o caminho da vida, para evitar a descida à morada dos mortos.
25 O Senhor destrói a casa dos soberbos, mas firma os limites da viúva.
26 Os projetos dos pérfidos são abomináveis ao Senhor, mas as palavras benevolentes são puras.
27 O homem cobiçoso perturba a sua casa, aquele que odeia os subornos viverá.
28 O coração do justo estuda a sua resposta; a boca dos maus, porém, vomita o mal.
29 O Senhor está longe dos maus, mas atende à oração dos justos.
30 O brilho dos olhos alegra o coração; uma boa notícia fortifica os ossos.
31 Quem der atenção às repreensões salutares habitará entre os sábios.
32 O que rejeita a correção faz pouco caso de sua vida; quem ouve a repreensão adquire sabedoria.
33 O temor do Senhor é uma escola de sabedoria. A humildade precede a glória.