2 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.3 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.5 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.6 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.11 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.12 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.13 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,14 minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.15 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?

1 My spirit hath been destroyed, My days extinguished -- graves [are] for me.2 If not -- mockeries [are] with me. And in their provocations mine eye lodgeth.3 Place, I pray Thee, my pledge with Thee; Who is he that striketh hand with me?4 For their heart Thou hast hidden From understanding, Therefore Thou dost not exalt them.5 For a portion he sheweth friendship, And the eyes of his sons are consumed.6 And he set me up for a proverb of the peoples, And a wonder before them I am.7 And dim from sorrow is mine eye, And my members as a shadow all of them.8 Astonished are the upright at this, And the innocent against the profane Stirreth himself up.9 And the righteous layeth hold [on] his way, And the clean of hands addeth strength, And -- dumb are they all.10 Return, and come in, I pray you, And I find not among you a wise man.11 My days have passed by, My devices have been broken off, The possessions of my heart!12 Night for day they appoint, Light [is] near because of darkness.13 If I wait -- Sheol [is] my house, In darkness I have spread out my couch.14 To corruption I have called: -- `Thou [art] my father.` `My mother` and `my sister` -- to the worm.15 And where [is] now my hope? Yea, my hope, who doth behold it?16 [To] the parts of Sheol ye go down, If together on the dust we may rest.