1 Y FUÉ á mí palabra de Jehová, diciendo: 2 Hijo del hombre, di al príncipe de Tiro: Así ha dicho el Señor Jehová: Por cuanto se enalteció tu corazón y dijiste: Yo soy un dios; en la silla de Dios estoy sentado en medio de los mares (siendo tú hombre y no Dios); y has puesto tu corazón como corazón de Dios: 3 He aquí que tú eres más sabio que Daniel; no hay secreto que te sea oculto; 4 Con tu sabiduría y con tu prudencia te has juntado riquezas, y has adquirido oro y plata en tus tesoros; 5 Con la grandeza de tu sabiduría en tu contratación has multiplicado tus riquezas; y á causa de tus riquezas se ha enaltecido tu corazón. 6 Por tanto, así ha dicho el Señor Jehová: Por cuanto pusiste tu corazón como corazón de Dios, 7 Por tanto, he aquí yo traigo sobre ti extraños, los fuertes de las gentes, que desenvainarán su espadas contra la hermosura de tu sabiduría, y ensuciarán tu esplendor. 8 A la huesa te harán descender, y morirás de las muertes de los que mueren en medio de los mares. 9 ¿Hablarás delante de tu matador, diciendo: Yo soy Dios? Tú, hombre eres, y no Dios, en la mano de tu matador. 10 De muerte de incircuncisos morirás por mano de extraños: porque yo he hablado, dice el Señor Jehová. 11 Y fué á mí palabra de Jehová, diciendo:

12 Hijo del hombre, levanta endechas sobre el rey de Tiro, y dile: Así ha dicho el Señor Jehová: Tú echas el sello á la proporción, lleno de sabiduría, y acabado de hermosura.

13 En Edén, en el huerto de Dios estuviste: toda piedra preciosa fué tu vestidura; el sardio, topacio, diamante, crisólito, onique, y berilo, el zafiro, carbunclo, y esmeralda, y oro, los primores de tus tamboriles y pífanos estuvieron apercibidos para ti en el día de tu creación.

14 Tú, querubín grande, cubridor: y yo te puse; en el santo monte de Dios estuviste; en medio de piedras de fuego has andado.

15 Perfecto eras en todos tus caminos desde el día que fuiste criado, hasta que se halló en ti maldad.

16 A causa de la multitud de tu contratación fuiste lleno de iniquidad, y pecaste: por lo que yo te eché del monte de Dios, y te arrojé de entre las piedras del fuego, oh querubín cubridor.

17 Enaltecióse tu corazón á causa de tu hermosura, corrompiste tu sabiduría á causa de tu resplandor: yo te arrojaré por tierra; delante de los reyes te pondré para que miren en ti.

18 Con la multitud de tus maldades, y con la iniquidad de tu contratación ensuciaste tu santuario: yo pues saqué fuego de en medio de ti, el cual te consumió, y púsete en ceniza sobre la tierra á los ojos de todos los que te miran.

19 Todos los que te conocieron de entre los pueblos, se maravillarán sobre ti: en espanto serás, y para siempre dejarás de ser.

20 Y fué á mí palabra de Jehová, diciendo:

21 Hijo del hombre, pon tu rostro hacia Sidón, y profetiza contra ella;

22 Y dirás: Así ha dicho el Señor Jehová: He aquí yo contra ti, oh Sidón, y en medio de ti seré glorificado: y sabrán que yo soy Jehová, cuando hiciere en ella juicios, y en ella me santificare.

23 Y enviaré á ella pestilencia y sangre en sus plazas; y caerán muertos en medio de ella; con espada contra ella alrededor; y sabrán que yo soy Jehová.

24 Y nunca más será á la casa de Israel espino que le punce, ni espanto que le dé dolor, en todos los alrededores de los que los menosprecian; y sabrán que yo soy Jehová.

25 Así ha dicho el Señor Jehová: Cuando juntaré la casa de Israel de los pueblos entre los cuales están esparcidos, entonces me santificaré en ellos á los ojos de las gentes, y habitarán en su tierra, la cual dí á mi siervo Jacob.

26 Y habitarán en ella seguros, y edificarán casas, y plantarán viñas, y habitarán confiadamente, cuando yo haré juicios en todos los que los despojan en sus alrededores; y sabrán que yo soy Jehová su Dios.

1 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 *Jes. 31:3; Hes. 27:4; Dan. 5:20; Ap. t. 12:22"Ihmislapsi, sano Tyyron ruhtinaalle: Näin sanoo Herra, Herra:

Koska sinun sydämesi on ylpistynyt

ja sinä sanot: 'Minä olen jumala,

jumalain istuimella minä istun

merten sydämessä',

ja olet kuitenkin ihminen, et jumala,

vaikka omasta mielestäsi

olet jumalan vertainen —

3 *Dan. 1:17,20ja katso, viisaampi sinä oletkin kuin Daniel,

ei mikään salaisuus ole sinulta pimitetty;

4 viisaudessasi ja ymmärtäväisyydessäsi

olet hankkinut itsellesi rikkautta,

hankkinut kultaa ja hopeata aarreaittoihisi,

5 ja suuressa viisaudessasi

olet kaupankäynnillä kartuttanut rikkautesi,

ja niin sinun sydämesi on ylpistynyt rikkaudestasi —

6 sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Koska omasta mielestäsi olet jumalan vertainen,

7 *Hes. 26:7; Hes. 30:11sentähden, katso, minä tuon sinun kimppuusi

muukalaiset, julmimmat pakanoista;

he paljastavat miekkansa

sinun viisautesi kauneutta vastaan

ja häpäisevät sinun ihanuutesi.

8 *Jes. 14:15He syöksevät sinut alas kuoppaan,

ja sinä kuolet, niinkuin kaadetut kuolevat,

merten sydämessä.

9 Vieläköhän sanot surmaajasi edessä:

'Minä olen jumala',

kun kuitenkin olet ihminen, et jumala,

kaatajaisi käsissä?

10 *Hes. 32:24Niinkuin kuolevat ympärileikkaamattomat,

niin sinä kuolet muukalaisten käden kautta.

Sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra."

11 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 12 *Hes. 27:2,4"Ihmislapsi, viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. 13 Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin. 14 *2. Moos. 25:20; Jes. 14:13Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. 15 Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys. 16 Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä. 17 Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen. 18 *Tuom. 9:20; Hes. 19:14Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät. 19 *Hes. 26:16; Hes. 27:36Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti."

20 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 21 *Jes. 23:2,4"Ihmislapsi, käännä kasvosi Siidonia kohti ja ennusta sitä vastaan 22 ja sano: Näin sanoo Herra, Herra:

Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Siidon,

ja näytän kunniani sinun keskuudessasi.

Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra,

kun minä siinä panen toimeen tuomiot

ja näytän siinä pyhyyteni.

23 Minä lähetän sinne ruton

ja verta sen kaduille,

ja kaatuneita on viruva sen keskellä,

kaatuneita miekkaan,

joka käy sen kimppuun joka taholta.

Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

24 Sitten ei Israelin heimolle enää ole pistävänä orjantappurana eikä vaivaavana ohdakkeena yksikään sen naapureista, jotka ovat heitä halveksineet. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra. 25 Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä kokoan Israelin heimon kansoista, joitten sekaan he ovat hajotetut, silloin minä näytän pyhyyteni heissä pakanakansain silmien edessä, ja he saavat asua maassansa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille. 26 He asuvat siinä turvallisesti ja rakentavat taloja ja istuttavat viinitarhoja. Turvallisesti he asuvat, kun minä panen toimeen tuomiot kaikille heidän naapureillensa, jotka ovat heitä halveksineet. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa."