1 Y ACONTECERA en los postreros tiempos, que el monte de la casa de Jehová será constituído por cabecera de montes, y más alto que los collados, y correrán á él pueblos. 2 Y vendrán muchas gentes, y dirán: Venid, y subamos al monte de Jehová, y á la casa del Dios de Jacob; y enseñarános en sus caminos, y andaremos por sus veredas: porque de Sión saldrá la ley, y de Jerusalem la palabra de Jehová. 3 Y juzgará entre muchos pueblos, y corregirá fuertes gentes hasta muy lejos: y martillarán sus espadas para azadones, y sus lanzas para hoces: no alzará espada gente contra gente, ni más se ensayarán para la guerra. 4 Y cada uno se sentará debajo de su vid y debajo de su higuera, y no habrá quien amedrente: porque la boca de Jehová de los ejércitos lo ha hablado. 5 Bien que todos los pueblos anduvieren cada uno en el nombre de sus dioses, nosotros con todo andaremos en el nombre de Jehová nuestro Dios para siempre y eternalmente. 6 En aquel día, dice Jehová, juntaré la coja, y recogeré la amontada, y á la que afligí: 7 Y pondré á la coja para sucesión, y á la descarriada para nación robusta: y Jehová reinará sobre ellos en el monte de Sión desde ahora para siempre. 8 Y tú, oh torre del rebaño, la fortaleza de la hija de Sión vendrá hasta ti: y el señorío primero, el reino vendrá á la hija de Jerusalem.

9 Ahora ¿por qué gritas tanto? ¿No hay rey en ti? ¿Pereció tu consejero, que te ha tomado dolor como de mujer de parto?

10 Duélete y gime, hija de Sión como mujer de parto; porque ahora saldrás de la ciudad, y morarás en el campo, y llegarás hasta Babilonia: allí serás librada, allí te redimirá Jehová de la mano de tus enemigos.

11 Ahora empero se han juntado muchas gentes contra ti, y dicen: Sea profanada, y vean nuestros ojos su deseo sobre Sión.

12 Mas ellos no conocieron los pensamientos de Jehová, ni entendieron su consejo: por lo cual los juntó como gavillas en la era.

13 Levántate y trilla, hija de Sión, porque tu cuerno tornaré de hierro, y tus uñas de metal, y desmenuzarás muchos pueblos; y consagrarás á Jehová sus robos, y sus riquezas al Señor de toda la tierra.

1 *Ps. 68:17; Jes. 2:2; Jer. 3:17; Sak. 8:20Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori

seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista,

ja se on oleva korkein kukkuloista,

ja sinne virtaavat kansat.

2 *Ps. 110:2; Jes. 51:4Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen:

"Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,

Jaakobin Jumalan temppeliin,

että hän opettaisi meille teitänsä

ja me vaeltaisimme hänen polkujansa;

sillä Siionista lähtee laki,

Jerusalemista Herran sana."

3 *Joel 3:10Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken,

säätää oikeutta väkeville pakanakansoille,

kaukaisiin maihin saakka.

Niin he takovat miekkansa vantaiksi

ja keihäänsä vesureiksi;

kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan,

eivätkä he enää opettele sotimaan.

4 *3. Moos. 26:6; 1. Kun. 4:25; Jer. 30:10; Sak. 3:10He istuvat kukin

oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla

kenenkään peljättämättä.

Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.

5 Sillä kaikki kansat vaeltavat

jumalansa nimessä kukin,

mutta me vaellamme

Herran, meidän Jumalamme, nimessä

aina ja iankaikkisesti.

6 *5. Moos. 30:3; Hes. 34:16; Sef. 3:19Sinä päivänä, sanoo Herra,

minä tahdon koota ontuvat

ja kerätä hajalleen-ajetut

ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.

7 *Jes. 24:23; Jes. 60:22; Dan. 7:14; Obad. v. 21; Luuk. 1:33Minä teen ontuvista talteenjäävät

ja kauasjoutuneista väkevän kansan.

Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella

siitä alkaen ja iankaikkisesti.

8 *1. Moos. 35:21Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula!

Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus,

tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.

9 *Jer. 8:19Ja nyt — miksi sinä ääneen vaikeroit?

Eikö sinulla ole kuningasta,

onko sinun neuvonantajasi kadonnut,

koska kipu on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?

10 *Ps. 54:9Vääntelehdi vain kouristuksissasi, tytär Siion,

niinkuin synnyttäjä,

sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista

ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti:

siellä sinut pelastetaan;

siellä lunastaa sinut Herra

vihamiestesi käsistä.

11 Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita,

jotka sanovat: "Se saastutettakoon;

katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionia!"

12 *Jer. 51:33Mutta he eivät tunne Herran aivoituksia

eivätkä ymmärrä hänen neuvoansa,

sillä hän kokoaa heidät

niinkuin lyhteet puimatantereelle.

13 *5. Moos. 33:17Nouse ja pui, tytär Siion,

sillä minä annan sinulle rautasarvet

ja vaskisorkat minä sinulle annan,

ja sinä survot murskaksi monet kansat.

Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi,

heidän väärän voittonsa,

kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.