1 Und als sie die Lade Gottes hineinbrachten, setzten sie dieselbe mitten in das Zelt, welches David für sie aufgerichtet hatte; und sie opferten Brandopfer und Dankopfer vor Gott.
2 Und nachdem David die Brandopfer und Dankopfer vollbracht hatte, segnete er das Volk im Namen des HERRN
3 und teilte aus an jedermann in Israel, an Männer und Weiber, je einen Laib Brot, einen Trauben kuchen und einen Rosinenkuchen.
4 Und er bestellte etliche Leviten zu Dienern vor der Lade des HERRN und daß sie preiseten, dankten und den HERRN, den Gott Israels, lobten:
5 nämlich Asaph als ersten, Sacharja als zweiten; nach ihm Jehiel, Semiramot, Jechiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom und Jehiel, mit Psaltern und Harfen; Asaph aber, um mit Zimbeln laut zu spielen,
6 die Priester Benaja und Jehasiel aber mit Trompeten allezeit vor der Lade des Bundes Gottes.
7 Zu derselben Zeit ließ David vor allem dem HERRN danken durch Asaph und seine Brüder:
8 Danket dem HERRN, ruft seinen Namen an, tut seine Taten kund unter den Völkern!
9 Singet ihm, lobsinget ihm, redet von allen seinen Wundern!
10 Rühmet euch seines heiligen Namens! Es freue sich das Herz derer, die den HERRN suchen.
11 Fraget nach dem HERRN und nach seiner Macht, suchet sein Angesicht allezeit.
12 Gedenket seiner Wunderwerke, die er getan hat, seiner Wunderzeichen und der Urteilssprüche seines Mundes!
13 Ihr, der Same Israels, seines Dieners, ihr Kinder Jakobs, seine Auserwählten!
14 Er, der HERR, ist unser Gott; seine Rechte gelten im ganzen Land.
15 Gedenket ewig an seinen Bund, an das Wort, welches er geboten hat auf tausend Geschlechter hin;
16 an den Bund, den er gemacht hat mit Abraham, und an seinen Eid mit Isaak.
17 Und er stellte ihn Jakob zur Satzung, Israel zum ewigen Bund und sprach:
18 Ich will dir das Land Kanaan geben, das Los eures Erbteils,
19 da ihr noch zu zählen waret, gar wenige und Fremdlinge darin.
20 Und sie zogen von einer Nation zur andern und von einem Königreich zum andern Volk.
21 Er erlaubte keinem Menschen, sie zu beleidigen, und strafte Könige um ihretwillen:
22 Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten kein Leid!
23 Singet dem HERRN, alle Lande; verkündigt Tag für Tag sein Heil!
24 Erzählet seine Herrlichkeit unter den Heiden und seine Wunderwerke unter allen Völkern!
25 Denn groß ist der HERR und hochgelobt, furchtbar ist er über alle Götter!
26 Denn alle Götter der Völker sind Götzen; aber der HERR hat den Himmel gemacht.
27 Glanz und Pracht sind vor ihm, Macht und Freude ist an seinem Ort.
28 Gebet dem HERRN, ihr Geschlechter der Völker, gebet dem HERRN Ehre und Macht!
29 Gebet dem HERRN die Ehre seines Namens, bringet Gaben und kommt vor ihn! Betet an den HERRN in heiligem Schmuck!
30 Erzittert vor ihm, alle Lande! Hat er doch den Erdkreis gefestigt, daß er nicht wankt!
31 Es freuen sich die Himmel, und die Erde juble, und unter den Nationen soll man sagen: der HERR herrscht!
32 Es brause das Meer und was es erfüllt! Es frohlocke das Feld und alles, was darauf ist!
33 Alsdann sollen alle Bäume des Waldes jauchzen vor dem Angesichte des HERRN, wenn er kommt, die Erde zu richten!
34 Danket dem HERRN; denn er ist freundlich, denn seine Gnade währet ewiglich!
35 Und sprechet: Hilf uns, o Gott unsres Heils, und sammle uns und errette uns von den Heiden, daß wir deinem heiligen Namen danken und deines Lobes uns rühmen!
36 Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, von Ewigkeit zu Ewigkeit! Und alles Volk sagte: Amen! Und: Lob sei dem HERRN!
37 Also ließ er Asaph und seine Brüder daselbst vor der Lade des Bundes des HERRN, um allezeit vor der Lade zu dienen, Tag für Tag;
38 und Obed-Edom und seine achtundsechzig Brüder, Obed-Edom, den Sohn Jedutuns, und Chosa, als Torhüter;
39 aber den Priester Zadok und seine Brüder, die Priester, ließ er vor der Wohnung des HERRN auf der Höhe zu Gibeon,
40 damit sie dem HERRN täglich Brandopfer darbrächten auf dem Brandopferaltar, morgens und abends, und zwar nach allem, was geschrieben steht im Gesetz des HERRN, was er Israel geboten hat;
41 und mit ihnen Heman und Jedutun und die übrigen Auserlesenen, welche mit Namen bezeichnet wurden, dem HERRN zu danken, daß seine Güte ewig währt.
42 Und mit ihnen, mit Heman und Jedutun, Trompeten und Zimbeln für die, welche laut spielten, und Instrumente für die Lieder Gottes; aber die Söhne Jedutuns waren für das Tor bestimmt.
43 Da ging alles Volk hin, ein jeder in sein Haus; und auch David wandte sich, sein Haus zu segnen.
1 Jumalan liitonarkku tuotiin keskelle telttaa, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Jumalan edessä uhrattiin polttouhreja ja yhteysuhreja.
2 Uhritoimituksen päätettyään Daavid siunasi kansan Herran nimeen
3 ja jakoi kaikille israelilaisille, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen.
4 Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta.
5 Heidän johtajanaan oli Asaf, ja hänestä seuraavana oli Sakarja. Sitten olivat Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom ja Jeiel, jotka soittivat harppua ja lyyraa. Asaf helisytti symbaaleja,
6 ja papit Benaja ja Jahasiel puhalsivat koko ajan torvea Jumalan liitonarkun edessä.
7 Tuona päivänä Daavid asetti Asafin ja hänen veljensä ensimmäistä kertaa laulamaan Herralle tätä ylistystä:
8 -- Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
9 Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.
10 Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!
11 Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.
12 Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa,
13 te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.
14 Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.
15 Muistakaa aina hänen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus,
16 liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa, vala, jonka hän vannoi Iisakille.
17 Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.
19 Kun teitä oli vain pieni määrä, kun olitte vain vähäinen joukko muukalaisia,
20 kun vaelsitte kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen,
21 hän ei antanut kenenkään sortaa teitä. Teidän tähtenne hän varoitti kuninkaita:
22 Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.
23 Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan!
24 Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne.
25 Suuri on Herra, ylistäkää häntä! Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.
26 Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat, mutta Herra on taivaitten luoja.
27 Hänen on loisto ja hänen on kunnia, hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.
28 Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra, tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
29 tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Tuokaa hänelle uhrilahjat, astukaa hänen eteensä, kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan!
30 Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä. Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.
31 Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!
32 Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut,
33 humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomaan oikeutta maan päälle.
34 Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
35 Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala, saata meidät yhteen, pelasta meidät kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.
37 Daavid määräsi Asafin ja hänen sukunsa miehet jatkuvasti hoitamaan palvelusta Herran liitonarkun edessä sen mukaan kuin kullekin päivälle oli määrätty.
38 Obed-Edom, Jedutunin poika, ja hänen sukunsa miehet, yhteensä kuusikymmentäkahdeksan, sekä Hosa asetettiin portinvartijoiksi.
39 Pappi Sadokin ja hänen sukuaan olevat papit Daavid määräsi jäämään Herran pyhäkköteltan luo Gibeonin kukkulalle.
40 Heidän tuli aamuin ja illoin uhrata polttouhrialttarilla Herralle polttouhreja sen mukaan kuin on määrätty laissa, jonka Herra on antanut israelilaisille.
42 Torvet ja symbaalit, joita soittajat käyttivät, sekä soittimet, joilla säestettiin pyhiä lauluja, olivat Hemanin ja Jedutunin hallussa. Jedutunin suvun miehet olivat portinvartijoina.
43 Sitten kaikki lähtivät kotiinsa, ja myös Daavid palasi perheensä luo.