1 Bliven alltså Guds efterföljare, såsom hans älskade barn,

2 och vandren i kärlek, såsom Kristus älskade eder och utgav sig själv för oss till en gåva och ett offer, »Gud till en välbehaglig lukt». Paulus' brev till efesierna, 5 Kapitlet Förmaningar att undfly mörkrets gärningar och vandra såsom ljusets barn. Äkta makars plikter mot varandra.

3 Men otukt och orenhet, av vad slag det vara må, och girighet skolen I, såsom det anstår heliga, icke ens låta nämnas bland eder,

4 ej heller ohöviskt väsende och dåraktigt tal och gyckel; sådant är otillbörligt. Låten fastmer tacksägelse höras.

5 Ty det bören I veta, och det insen I också själva, att ingen otuktig eller oren människa har arvedel i Kristi och Guds rike, ej heller någon girig, ty en sådan är en avgudadyrkare.

6 Låten ingen bedraga eder med tomma ord; ty för sådana synder kommer Guds vrede över de ohörsamma.

7 Haven alltså ingen del i sådant.

8 I voren ju förut mörker, men nu ären I ljus i Herren; vandren då såsom ljusets barn.

9 Ty ljusets frukt består i allt vad godhet och rättfärdighet och sanning är.

10 Ja, vandren så, i det att I pröven vad som är välbehagligt för Herren.

11 Och haven ingen delaktighet i mörkrets gärningar, som icke giva någon frukt, utan avslöjen dem fastmer.

12 Vad av sådana människor i hemlighet förövas, därom är det skamligt till och med att tala;

13 men alltsammans bliver uppenbart, när det avslöjas genom ljuset. Ty varhelst något bliver uppenbart, där är ljus.

14 Därför heter det: »Vakna upp, du som sover, och stå upp ifrån de döda, så skall Kristus lysa fram för dig.»

15 Sen därför noga till, huru I vandren: att I vandren icke såsom ovisa människor, utan såsom visa;

16 och tagen väl i akt vart lägligt tillfälle. Ty tiden är ond.

17 Varen alltså icke oförståndiga, utan förstån vad som är Herrens vilja.

18 Och dricken eder icke druckna av vin; ty därav kommer ett oskickligt leverne. Låten eder fastmer uppfyllas av ande,

19 och talen till varandra i psalmer och lovsånger och andliga visor, och sjungen och spelen till Herrens ära i edra hjärtan,

20 och tacken alltid Gud och Fadern för allt, i vår Herres, Jesu Kristi, namn.

21 Underordnen eder varandra i Kristi fruktan.

22 I hustrur, underordnen eder edra män, såsom I underordnen eder Herren;

23 ty en man är sin hustrus huvud, såsom Kristus är församlingens huvud, han som ock är denna sin kropps Frälsare.

24 Ja, såsom församlingen underordnar sig Kristus, så skola ock hustrurna i allt underordna sig sina män.

25 I män, älsken edra hustrur, såsom Kristus har älskat församlingen och utgivit sig själv för henne

26 till att helga henne, genom att rena henne medelst vattnets bad, i kraft av ordet.

27 Ty så ville han själv ställa fram församlingen inför sig i härlighet, utan fläck och skrynka och annat sådant; fastmer skulle hon vara helig och ostrafflig.

28 På samma sätt äro männen pliktiga att älska sina hustrur, då dessa ju äro deras egna kroppar; den som älskar sin hustru, han älskar sig själv.

29 Ingen har någonsin hatat sitt eget kött; i stället när och omhuldar man det, såsom Kristus gör med församlingen,

30 eftersom vi äro lemmar av hans kropp.

31 »Fördenskull skall en man övergiva sin fader och sin moder och hålla sig till sin hustru, och de tu skola varda ett kött.» --

32 Den hemlighet som ligger häri är stor; jag säger detta med tanke på Kristus och församlingen.

33 Dock gäller också om eder att var och en skall älska sin hustru såsom sig själv; men hustrun å sin sida skall visa sin man vördnad.

1 Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan.

2 Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

3 Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille.

4 Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos.

5 Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija.

6 Älkää antako kenenkään pettää itseänne tyhjillä puheilla, sillä niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa kaikkia tottelemattomia.

7 Älkää siis olko sellaisten kanssa missään tekemisissä.

8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!

9 Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.

10 Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista.

11 Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon.

12 Mitä sellaiset ihmiset salassa tekevät, on häpeällistä sanoakin,

13 mutta kaikki tulee ilmi, kun valo sen paljastaa.

14 Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa. Sen vuoksi sanotaankin: -- Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva!

15 Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat.

16 Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha.

17 Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.

18 Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.

19 Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle

20 ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

21 Alistukaa toistenne tahtoon, Kristusta totellen.

22 Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon,

23 sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa, pelastaja.

24 Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon.

25 Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta

26 pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla

27 voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä.

28 Samoin aviomiehenkin velvollisuus on rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.

29 Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Juuri niin hoitaa Kristuskin seurakuntaansa,

30 omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme.

31 Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

32 Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

33 Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään.