1 Conduziu-me então à entrada do templo. Eis que águas jorravam de sob o limiar do edifício, em direção ao oriente {porque a fachada do templo olhava para o oriente}. Essa água escorria por baixo do lado direito do templo, ao sul do altar.

2 Fez-me sair pela porta do norte e contornar o templo do lado de fora até o pórtico exterior oriental; eu vi a água brotar do lado sul.

3 O homem foi para o oriente com uma corda na mão: mediu mil côvados; a seguir fez-me passar na água, que me chegou até os tornozelos. Mediu ainda mil côvados e me fez atravessar a água, que me subiu até os joelhos.

4 Mediu de novo mil côvados e fez-me atravessar a água, que me subiu até os quadris.

5 Mediu, enfim, mil côvados; e era uma torrente que eu não podia atravessar, de tal modo as águas tinham crescido! E era preciso nadar, era um curso de água que não se podia passar {a vau}.

6 Viste, filho do homem? - falou-me, e me levou ao outro lado da torrente.

7 Ora, retornando, avistei nas duas margens da torrente uma grande quantidade de árvores.

8 Essas águas, disse-me ele, dirigem-se para a parte oriental, elas descem à planície do Jordão; elas se lançarão no mar, de sorte que suas águas se tornarão mais saudáveis.

9 Em toda parte aonde chegar a corrente, todo animal que se move na água poderá viver, e haverá lá grande quantidade de peixes. Tudo o que essa água atingir se tornará são e saudável e em toda parte aonde chegar a torrente haverá vida.

10 Na praia desse mar estarão pescadores; eles estenderão suas redes desde Engadi até Engalim, e haverá aí peixes de toda espécie em abundância, como no grande mar.

11 Mas seus mangues e charcos não serão saneados, abandonados que estão ao sal.

12 Ao longo da torrente, em cada uma de suas margens, crescerão árvores frutíferas de toda espécie, e sua folhagem não murchará, e não cessarão jamais de dar frutos: todos os meses frutos novos, porque essas águas vêm do santuário. Seus frutos serão comestíveis e suas folhas servirão de remédio.

13 Eis o que diz o Senhor Javé: eis os limites da terra que partilhareis entre as doze tribos de Israel. José terá duas partes.

14 Cada um dentre vós herdará uma parte igual, porque jurei com a mão erguida dar essa terra a vossos pais; por isso, essa terra deve tocar-vos em partilha.

15 Eis os seus limites: ao norte, desde o Grande Mar, o caminho de Hetalon até Sedad:

16 Hamat, Berota e Sabarim, entre a fronteira de Damasco e de Hamat, Hatzer-Tichon até a fronteira de Haurã.

17 A fronteira irá então do mar até Hatzer-Enon, tendo a fronteira de Damasco ao norte, e a de Hamat. Isto ao norte.

18 A leste, entre Haurã e Damasco e entre Galaad e a terra de Israel, o Jordão servirá de limite desde a fronteira norte até o mar oriental e para o lado de Tamar. Isto ao leste.

19 A costa sul irá, para o oriente, desde Tamar até as águas de Meriba de Gades e até a torrente para o Grande Mar. Isto para o lado lado meridional.

20 A oeste, o Grande Mar, desde a fronteira até a frente da entrada de Hamat. Isto ao oeste.

21 Partilhareis esta terra entre vós, segundo as tribos de Israel.

22 Vós as distribuireis por sorte a vós e aos estrangeiros residentes entre vós e que têm lançado raiz entre vós. Vós os considerareis como indígenas entre os israelitas: receberão convosco seu lote entre as tribos de Israel.

23 É na tribo onde ele estiver instalado que lhe assinalareis o seu lote ao estrangeiro - oráculo do Senhor Javé.

1 Mies vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä. Sitä virtasi purona temppelin itäpäädystä -- julkisivuhan oli itään -- ja tultuaan esiin lähellä rakennuksen eteläkulmaa puro jatkoi matkaansa alttarin eteläpuolitse itään päin.

2 Mies vei minut sitten pohjoisportin kautta ulos ja edelleen ulkomuurin kulman ympäri portille, joka on itään päin, ja minä näin, että puro tuli siellä esiin portin eteläpuolelta.

3 Mies lähti nyt kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora, ja hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti.

4 Hän mittasi taas tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki, ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan yli, ja vesi ulottui lanteisiin.

5 Vielä hän mittasi tuhat kyynärää, ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla.

7 Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

9 Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään.

10 Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä.

11 Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu -- ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

14 Jakakaa maa osuuksiin siten, että jokainen heimo saa yhtä paljon. Minä olen käsi koholla vannonut antavani sen teidän isillenne, ja siitä tulee teidän perintönne.

16 Berotaan, Sibraimiin, joka on Damaskoksen alueen ja Hamatin alueen välissä, ja Hasar-Enaniin, joka on Hauranin rajalla.

17 Näin raja menee merestä Hasar-Enaniin -- Damaskoksen alue ja Hamatin alue jäävät sen pohjoispuolelle. Tämä on pohjoisraja.

19 Eteläraja kulkee Tamarista Meribat-Kadesin vesiin ja sieltä Egyptinpuroa seuraten Suureenmereen. Tämä on etelän puoleinen raja.

20 Lännessä on rajana Suurimeri Lebo-Hamatin kohdalle asti. Tämä on maan länsiraja.

22 Jakakaa arpomalla perintöosat itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat teidän keskellänne ja synnyttävät lapsia keskuudessanne. Olkoot he teille samanarvoisia kuin syntyperäiset israelilaiset ja saakoot samoin kuin te arvalla perintöosansa Israelin heimojen keskuudesta.

23 Minkä heimon parissa muukalainen asuu, sen alueelta antakaa hänelle perintöosa. Näin sanoo Herra Jumala.