1 "Eis a lei do sacrifício de reparação; esta é uma coisa santíssima.

2 A vítima do sacrifício de reparação será imolada no lugar onde se imola o holocausto: e derramar-se-á o seu sangue em toda a volta do altar.

3 Dela se oferecerá toda a gordura, a cauda, a gordura que envolve as entranhas,

4 os dois rins com a gordura que os recobre na região lombar e a pele que recobre o fígado, a qual será desprendida de junto dos rins.

5 O sacerdote as queimará sobre o altar, em sacrifício pelo fogo ao Senhor; este é um sacrifício de reparação.

6 Todo varão entre os sacerdotes comerá dela em um lugar santo: esta é uma coisa santíssima.

7 O sacrifício de reparação far-se-á exatamente como o sacrifício pelo pecado; será uma só lei para os dois; a vítima pertencerá ao sacerdote que tiver feito a expiação.

8 O sacerdote que oferecer o holocausto por alguém terá a pele da vítima oferecida.

9 Toda oblação cozida no forno, na caçarola ou na frigideira será do sacerdote que tiver oferecido.

10 Toda oblação amassada com óleo, ou seca, pertencerá aos filhos de Aarão que a dividirão eqüitativamente.

11 Eis a lei do sacrifício pacífico que se oferece ao Senhor:

12 Se a oferta for em ação de graças, oferecer-se-ão com a vítima de ação de graças bolos sem fermento, amassados com óleo, bolachas sem fermento untadas de óleo, e farinha frita em forma de bolos amassados com óleo.

13 Oferecer-se-ão também bolos fermentados com a oblação do sacrifício pacífico oferecido em ação de graças.

14 Apresentar-se-á um pedaço de cada uma dessas ofertas em oblação reservada para o Senhor. Ela será para o sacerdote que tiver derramado o sangue da vítima pacífica.

15 A carne da vítima de ação de graças oferecida em sacrifício pacífico será comida no dia da oblação; não se deixará nada para o dia seguinte.

16 Se a vítima for oferecida por voto ou como oferta voluntária, deverá ser comida no dia da oblação, e o que sobrar se comerá no dia seguinte.

17 O que restar ainda da carne da vítima no terceiro dia será consumido pelo fogo.

18 Se alguém comer da carne de seu sacrifício pacífico no terceiro dia, esse sacrifício não será aceito; ele não lhe será levado em conta; esta será uma coisa abominável, e quem dele tiver comido levará o peso de sua falta.

19 A carne que tiver tocado alguma coisa impura não se comerá: será queimada no fogo. Todo homem puro poderá comer da carne do sacrifício pacífico.

20 Mas aquele que a comer em estado de impureza será cortado do seu povo.

21 Quem tocar alguma coisa impura, imundície humana ou animal impuro, ou qualquer outro objeto abominável, e comer, em seguida, da carne do sacrifício pacífico pertencente ao Senhor, será cortado de seu povo."

22 O Senhor disse a Moisés:

23 Dize isto aos israelitas: não comereis gordura de boi, de ovelha ou de cabra.

24 A gordura de um animal morto ou dilacerado por uma fera selvagem poderá servir a qualquer outro uso, mas não comereis dela.

25 Todo aquele que comer da gordura de animais oferecidos ao Senhor em sacrifícios feitos pelo fogo será cortado do seu povo.

26 Onde quer que habiteis, não comereis sangue, nem de ave, nem de animais.

27 Todo aquele que comer sangue, seja que sangue for, será cortado de seu povo."

28 O Senhor disse a Moisés: "Dize isto aos israelitas:

29 aquele que oferecer ao Senhor uma vítima pacífica, trar-lhe-á a oferta tomada do dito sacrifício.

30 E trará em suas mãos o que deve ser oferecido pelo fogo ao Senhor: a gordura com o peito, para agitá-la como oferta diante do Senhor.

31 O sacerdote queimará a gordura no altar, e o peito será para Aarão e seus filhos.

32 Dareis também ao sacerdote a coxa direita como oferta tomada dos vossos sacrifícios pacíficos.

33 Aquele dentre os filhos de Aarão que oferecer o sangue e a gordura dos sacrifícios pacíficos, esse terá como sua porção a coxa direita.

34 Eu tomei, com efeito, dos sacrifícios pacíficos dos israelitas, o peito que se deve agitar diante de mim e a coxa que se deve pôr à parte, e os dou ao sacerdote Aarão e seus filhos, como direito perpétuo que têm sobre os israelitas.

35 Esta é a parte que tocará a Aarão e seus filhos, dentre os sacrifícios pelo fogo ao Senhor, a partir do dia em que forem apresentados como sacerdotes a serviço do Senhor.

36 Foi o que o Senhor ordenou aos israelitas que dessem aos sacerdotes desde o dia de sua unção. É o direito perpétuo que têm para todos os seus descendentes."

37 Tal é a lei do holocausto, da oblação, do sacrifício pelo pecado, do sacrifício de reparação e de empossamento e do sacrifício pacífico.

38 O Senhor deu-a a Moisés no monte Sinai, no dia em que prescreveu aos israelitas apresentarem suas ofertas ao Senhor no deserto do Sinai.

2 Siinä paikassa, jossa polttouhrieläimet teurastetaan, teurastettakoon myös hyvitysuhrieläin, ja sen veri vihmottakoon joka puolelle alttaria.

3 Eläimestä uhrattakoon kaikki rasva, rasvahäntä ja sisälmyksiä peittävä rasva,

4 munuaiset ja se rasva, joka on niiden ympärillä lantiolihaksissa, sekä maksan takalohko, joka irrotetaan munuaisten vierestä.

5 Pappi polttakoon kaikki nämä alttarilla tuliuhrina Herralle. Tämä on hyvitysuhri.

6 Jokainen miespuolinen pappissuvun jäsen saa syödä sitä, mutta se on syötävä pyhässä paikassa, sillä se uhri on erityisen pyhä.

8 Kun pappi toimittaa jonkun puolesta polttouhrin, hän saa pitää uhraamansa eläimen nahan.

9 Samoin pappi, joka toimittaa ruokauhrin, olipa uhri uunissa paistettua tai pannussa tai levyllä valmistettua, saa pitää loput omanaan.

10 Jokainen muu ruokauhri, olkoon se leivottu öljyyn tai ilman öljyä, kuuluu kaikille Aaronin jälkeläisille yhteisesti.

12 Kun joku haluaa tuoda uhrin kiitokseksi, hän tuokoon kiitosuhriteuraansa ohella öljyyn leivottuja happamattomia kakkuja, öljyllä voideltuja ohuita happamattomia leipiä sekä parhaista vehnäjauhoista öljyyn leivottuja kakkuja.

13 Kakkujen lisäksi hän voi tuoda kiitosuhriksi tarkoitetun yhteysuhriteuraan mukana myös hapantaikinasta leivottuja leipiä.

14 Uhrilahjoistaan hän tuokoon yhden joka lajia lahjaksi Herralle. Pappi, joka vihmoo yhteysuhrin veren, saa pitää ne.

15 Yhteysuhrina teurastetun kiitosuhrieläimen liha on syötävä samana päivänä kuin eläin on tuotu, eikä siitä saa jäädä mitään seuraavaan aamuun.

17 Tästä vielä tähteeksi jäänyt osa poltettakoon kolmantena päivänä.

18 Jos kuitenkin yhteysuhriksi tuodun teuraan lihaa syödään vielä kolmantena päivänä, Herra ei hyväksy uhria eikä se hyödytä antajaa. Siitä on tullut kelvotonta uhrilihaa, ja se, joka sitä syö, joutuu syynalaiseksi.

20 mutta jos joku epäpuhtaana ollessaan syö Herralle kuuluvan yhteysuhriteuraan lihaa, hänet poistettakoon kansansa keskuudesta.

22 Herra sanoi Moosekselle:

24 Itsestään kuolleen tai kuoliaaksi raadellun eläimen rasvaa voitte käyttää kaikkiin muihin tarkoituksiin, mutta syödä ette sitä saa.

25 Jokainen, joka syö Herralle tuliuhrina uhratun eläimen rasvaa, poistettakoon kansansa keskuudesta.

26 Missä elättekin, ette saa syödä lintujen ettekä muidenkaan eläinten verta.

28 Herra sanoi Moosekselle:

30 Hänen tulee omin käsin tuoda rintakappale ja kaikki rasva, ne osat, jotka kuuluvat tuliuhrina Herralle. Rintakappale hänen tulee omistaa tarjousuhrina Herralle.

31 Pappi polttakoon rasvan alttarilla, mutta rintakappale kuuluu Aaronille ja hänen jälkeläisilleen.

32 Antakaa yhteysuhriteuraanne oikea reisi papille lahjaksi.

33 Sille Aaronin jälkeläiselle, joka toimittaa yhteysuhrin veren ja rasvan uhraamisen, kuuluu osuutena oikea reisi.

34 Israelilaisten yhteysuhriteuraista tarjousuhriksi omistetun rintakappaleen ja uhrilahjaksi annetun reiden minä olen erottanut annettavaksi pappi Aaronille ja hänen jälkeläisilleen osuutena, joka heidän kuuluu saada israelilaisilta ikuisesti sukupolvesta toiseen.

35 Tämä on Aaronin ja hänen jälkeläistensä osuus Herralle kuuluvista tuliuhreista, ja se kuuluu heille siitä alkaen, jolloin heidät on asetettu pappeina palvelemaan Herraa.

37 Tähän päättyy polttouhreja, ruokauhreja, syntiuhreja, hyvitysuhreja, virkaanvihkimisuhreja ja yhteysuhreja koskeva laki,

38 jonka Herra antoi Moosekselle Siinainvuorella käskiessään israelilaisia tuomaan Siinain autiomaassa uhrilahjoja.