1 Verder het die HERE met Moses gespreek en gesê:

2 As iemand sondig en ontrou handel teen die HERE deurdat hy teenoor sy naaste ontken dat iets aan hom toevertrou of as pand gegee is of deur hom geroof is, of dat hy sy naaste iets afgepers het,

3 of dat hy iets gekry het wat weg was, en dit ontken; of dat hy vals sweer ten opsigte van enigiets wat 'n mens kan doen om hom daarmee te besondig

4 as hy dan sondig en skuldig word, moet hy teruggee wat hy deur roof ontvreem of deur afpersing verkry het, of wat aan hom toevertrou was, of verlore goed wat hy gevind het;

5 of alles waaroor hy vals gesweer het: hy moet daar ten volle vergoeding voor gee en nog die vyfde deel daarvan byvoeg; aan hom aan wie dit behoort, moet hy dit gee op die dag as hy boete doen.

6 En hy moet van die kleinvee, na jou skatting, as boete aan die HERE 'n ram sonder gebrek as skuldoffer na die priester bring.

7 Dan moet die priester vir hom versoening doen voor die aangesig van die HERE, en dit sal hom vergewe word enigiets wat 'n mens doen, sodat hy daardeur skuldig word.

8 Verder het die HERE met Moses gespreek en gesê:

9 Gee bevel aan A„ron en sy seuns en sê: Dit is die wet van die brandoffer: Dit, die brandoffer, moet op sy vuurherd op die altaar die hele nag lank tot die môre toe bly, en die altaarvuur moet daardeur aan die brand gehou word.

10 En die priester moet sy linnekleed aantrek, en die linnebroek moet hy oor sy vlees aantrek; dan moet hy die as wegneem waartoe die vuur die brandoffer op die altaar verteer het, en dit langs die altaar uitgooi.

11 Daarna moet hy sy klere uittrek en ander klere aantrek, en die as buitekant die laer op 'n rein plek uitbring.

12 En die vuur op die altaar moet daardeur aan die brand gehou word, dit mag nie doodgaan nie; maar die priester moet elke môre daaroor hout aan die brand steek en die brandoffer daaroor reglê en die stukke vet van die dankoffers daaroor aan die brand steek.

13 Vuur moet gedurigdeur op die altaar aan die brand gehou word; dit mag nie doodgaan nie.

14 En dit is die wet van die spysoffer: Die seuns van A„ron moet dit voor die aangesig van die HERE voor die altaar bring,

15 en een moet daarvan 'n handvol neem, van die spysoffer se fynmeel met die olie, en al die wierook wat op die spysoffer is, en hy moet op die altaar die gedenkoffer daarvan aan die brand steek as lieflike geur vir die HERE.

16 En wat daarvan oorbly, moet A„ron en sy seuns eet; ongesuurd moet dit geëet word op 'n heilige plek; in die voorhof van die tent van samekoms moet hulle dit eet.

17 Dit mag nie gesuurd gebak word nie; as hulle deel het Ek dit van my vuuroffers gegee. Hoogheilig is dit soos die sondoffer en die skuldoffer.

18 Almal wat manlik is onder die seuns van A„ron, mag dit eet. Dit is 'n ewige insetting vir julle geslagte uit die vuuroffers van die HERE. Alles wat daaraan raak, word heilig.

19 Verder het die HERE met Moses gespreek en gesê:

20 Dit is die offer van A„ron en sy seuns wat hulle aan die HERE moet bring op die dag as hy gesalf word: die tiende van 'n efa fynmeel as voortdurende spysoffer; die helfte daarvan in die môre en die helfte in die aand.

21 Dit moet op 'n plaat met olie berei word; deurmekaargeroer moet jy dit bring; in gebakte brokkies moet jy die spysoffer bring as lieflike geur vir die HERE.

22 Ook moet die priester wat uit sy seuns in sy plek gesalf word, dit berei, as 'n ewige insetting. Dit moet geheel en al vir die HERE aan die brand gesteek word.

23 So moet dan elke spysoffer van 'n priester 'n voloffer wees; dit mag nie geëet word nie.

24 Verder het die HERE met Moses gespreek en gesê:

25 Spreek met A„ron en sy seuns en sê: Dit is die wet van die sondoffer: Op die plek waar die brandoffer geslag word, moet die sondoffer voor die aangesig van die HERE geslag word. Dit is hoogheilig.

26 Die priester wat dit as sondoffer bring, moet dit eet; op 'n heilige plek moet dit geëet word, in die voorhof van die tent van samekoms.

27 Alles wat aan die vleis daarvan raak, word heilig; en as daar van die bloed op 'n kledingstuk spat, moet jy die stuk waar dit op spat, op 'n heilige plek was.

28 En 'n erdepot waar dit in gekook is, moet stukkend gebreek word; maar as dit in 'n koperpot gekook is, moet dit geskuur en met water afgespoel word.

29 Almal wat manlik is onder die priesters, mag dit eet; dit is hoogheilig.

30 Maar elke sondoffer waarvan 'n deel van die bloed in die tent van samekoms gebring word, om in die heiligdom versoening te doen, mag nie geëet word nie; dit moet met vuur verbrand word.

1 (H5:20)Herra sanoi Moosekselle:

3 (H5:22)tai jos hän totuuden vastaisesti kieltää löytäneensä kadonnutta omaisuutta ja väärin vannomalla vakuuttaa syyttömyyttään tällaisiin rikkomuksiin,

4 (H5:23)hän on tehnyt synnin ja joutunut syynalaiseksi. Hänen tulee palauttaa ryöstämänsä tai kiristämänsä omaisuus tai se, mikä hänen haltuunsa on uskottu, tai se, minkä hän on löytänyt.

5 (H5:24)Niin pian kuin hänen syyllisyytensä on osoitettu, hänen tulee palauttaa tai korvata omistajalle täydestä arvosta se, mitä hän on väärin vannoen väittänyt omakseen, ja maksaa lisäksi viidesosa sen arvosta.

6 (H5:25)Sovitusuhriksi hänen on tuotava Herralle sinun määräyksesi mukainen virheetön pässi. Hänen on vietävä se papille,

8 (H6:1)Herra sanoi Moosekselle:

10 Aamulla pappi pukeutukoon pellavapaitaansa ja pankoon jalkaansa pellavahousut alastomuutensa peitteeksi, kerätköön palaneesta polttouhrista alttarille jääneen rasvatuhkan ja pankoon sen alttarin viereen.

11 (H6:4)Sitten hän vaihtakoon ylleen toiset vaatteet ja vieköön rasvatuhkan pois leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan.

12 (H6:5)Tuli pidettäköön aina palamassa alttarilla. Pappi lisätköön uusia puita tuleen joka aamu, asettakoon niiden päälle polttouhrin ja polttakoon yhteysuhrien rasvat sen mukana.

13 (H6:6)Alttarilla palakoon aina tuli; se ei saa sammua.

15 (H6:8)Pappi ottakoon kourallisen parhaita vehnäjauhoja, joihin on kaadettu öljyä, ja kaiken suitsukkeen ruokauhrin päältä ja polttakoon tämän osan uhrista alttarilla muistutukseksi siitä, että uhri kuuluu Herralle. Se on uhri, jonka tuoksu on Herralle mieluisa.

16 (H6:9)Muun osan saavat Aaron ja hänen poikansa syödä. Se on leivottava happamattomiksi leiviksi ja syötävä pyhässä paikassa, pyhäkköteltan esipihassa.

17 Siitä älköön leivottako hapanta leipää. Minä olen antanut sen heidän osuudekseen tuliuhreistani, ja se osa, samoin kuin syntiuhrit ja hyvitysuhrit, on erityisen pyhä.

19 (H6:12)Herra sanoi Moosekselle:

21 (H6:14)Jauhot alustettakoon hyvin öljyyn, paistettakoon levyllä ruokauhrileiviksi ja tuotakoon Herralle uhrina, jonka tuoksu on hänelle mieluisa.

22 (H6:15)Se pappi, joka Aaronin jälkeläisistä on voideltu Aaronin seuraajaksi, valmistakoon ne uhriksi. Tämä uhri on Herran ikuinen osuus; siksi se on poltettava kokonaisuudessaan.

24 (H6:17)Herra sanoi Moosekselle:

26 (H6:18)Pappi, joka toimittaa syntiuhrin, syököön lihan, mutta se on syötävä pyhässä paikassa pyhäkköteltan esipihassa.

27 (H6:20)Jokaista muuta, joka koskee uhrilihaan, Herran pyhyys uhkaa kuolemalla. Jos uhrieläimen verta roiskuu vaatteelle, tahrautunut vaate on pestävä pyhässä paikassa.

28 (H6:21)Jos liha on keitetty saviastiassa, astia on rikottava. Jos se taas on keitetty pronssiastiassa, on astia hangattava puhtaaksi ja pestävä vedellä.

29 (H6:22)Jokainen miespuolinen pappissuvun jäsen saa syödä syntiuhrilihaa; se on erityisen pyhää.

30 (H6:23)Mutta sellaista syntiuhria, jonka verta viedään pyhäkkötelttaan sovituksen toimittamiseksi, ei saa syödä, vaan se on poltettava tulessa.