1 Coríntios 2

1 Também eu, quando fui ter convosco, irmãos, não fui com o prestígio da eloquência nem da sabedoria anunciar-vos o testemunho de Deus.

2 Julguei não dever saber coisa alguma entre vós, senão Jesus Cristo, e Jesus Cristo crucificado.

3 Eu me apresentei em vosso meio num estado de fraqueza, de desassossego e de temor.

4 A minha palavra e a minha pregação longe estavam da eloquência persuasiva da sabedoria; eram, antes, uma demonstração do Espírito e do poder divino,

5 para que vossa fé não se baseasse na sabedoria dos homens, mas no poder de Deus.

6 Entretanto, o que pregamos entre os perfeitos é uma sabedo­ria, porém não a sabedoria des­te mundo nem a dos grandes des­te mundo, que são, aos olhos daquela, desqualificados.

7 Pregamos a sabedoria de Deus, misteriosa e secreta, que Deus predeterminou antes de existir o tempo, para a nossa glória.

8 Sabedoria que nenhuma autoridade deste mundo conheceu (pois, se a houvessem conhecido, não teriam crucificado o Senhor da glória).

9 É como está escrito: Coisas que os olhos não viram, nem os ouvidos ouviram, nem o coração humano imaginou (Is 64,4), tais são os bens que Deus tem preparado para aqueles que o amam.

10 Todavia, Deus no-las revelou pelo seu Espírito, porque o Espírito penetra tudo, mesmo as profundezas de Deus.

11 Pois quem conhe­ce as coisas que há no homem, senão o espírito do homem que nele reside? Assim também as coisas de Deus ninguém as conhece, senão o Espírito de Deus.

12 Ora, nós não recebemos o espírito do mundo, mas sim o Espírito que vem de Deus, que nos dá a conhecer as graças que Deus nos prodigalizou

13 e que pregamos numa linguagem que nos foi ensinada não pela sabedoria humana, mas pelo Espírito, que exprime as coisas espirituais em termos espirituais.

14 Mas o homem natural não aceita as coisas do Espírito de Deus, pois para ele são loucuras. Nem as pode compreender, porque é pelo Espírito que se devem ponderar.

15 O homem espiritual, ao contrário, julga todas as coisas e não é julgado por ninguém.

16 Por que quem co­nheceu o pensamento do Senhor, se abalançará a instruí-lo (Is 40,13)? Nós, porém, temos o pensamento de Cristo.

Paavali sanoo heikkoudessa ja pelossa julistaneensa ristiinnaulittua Kristusta eikä tehneensä sitä ihmisviisauden sanoilla, vaan Hengen voimassa 1-5. Evankeliumi on Jumalan viisaus, salattu maailman viisailta, mutta Pyhän Hengen ilmoittama hengellisille 6-16.

1 *Ap. t. 18:1-2; 1. Kor. 1:17Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. 2 *Gal. 6:14; Fil. 3:8Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. 3 *Ap. t. 18:9; 2. Kor. 10:1,10; 2. Kor. 11:30; Gal. 4:13Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, 4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, 5 *Room. 15:19; 1. Kor. 4:20; 2. Kor. 4:7; Ef. 1:19; 1. Tess. 1:5ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

6 *1. Kor. 14:20; Fil. 3:15; Hebr. 5:14; Jaak. 3:15Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, 7 *Job 28:21; Room. 16:25; 1. Kor. 4:1; Ef. 3:9; Kol. 1:26vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, 8 *Matt. 11:25; Luuk. 23:34; Joh. 7:48; Joh. 16:3; Ap. t. 3:17; Ap. t. 13:27; 1. Tim. 1:13sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut — sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet — 9 *Jes. 64:4vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". 10 *Joh. 16:13; 1. Joh. 2:27Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. 11 *Sananl. 20:27; Room. 11:33-34Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. 12 *Room. 8:9Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; 13 *1. Kor. 1:17; 2. Piet. 1:16ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. 14 *Joh. 14:17; Room. 8:5; 1. Kor. 1:18,23; Juud. 1:19Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. 15 *Sananl. 28:5; 1. Tess. 5:21; 1. Joh. 2:20; 1. Joh. 5:20Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. 16 *Job 15:8; Jes. 40:13; Jer. 23:18; Room. 11:34; Fil. 2:5Sillä:

"kuka on tullut tuntemaan Herran mielen,

niin että voisi neuvoa häntä?"

Mutta meillä on Kristuksen mieli.