1 Samuel 2

1 Ana pronunciou esta prece: "Exulta o meu coração no Senhor, nele se eleva a minha força; a minha boca desafia os meus adversários, porque me alegro na vossa salvação.

2 Ninguém é santo como o Senhor. Não existe outro Deus, além de vós, nem rochedo semelhante ao nosso Deus.

3 Não multipliqueis palavras orgulhosas, não saia da vossa boca linguagem arrogante, porque o Senhor é um Deus que tudo sabe; por ele são pesadas as ações.

4 Quebra-se o arco dos fortes, enquanto os fracos se revestem de vigor.

5 Os abastados se assalariam para ganhar o que comer, enquanto os famintos são saciados. Sete vezes dá à luz a estéril, enquanto a mãe de numerosos filhos definha.

6 O Senhor dá a morte e a vida, faz descer à habitação dos mortos e de lá voltar.

7 O Senhor empobrece e enriquece; humilha e exalta.

8 Levanta do pó o mendigo, do esterco retira o indigente, para fazê-los sentar-se entre os nobres e outorgar-lhes um trono de honra, porque do Senhor são as colunas da terra. Sobre elas estabeleceu o mundo.

9 Dirige os passos dos seus fiéis, enquanto os ímpios perecem nas trevas; porque homem algum vence pela força.

10 Ó Senhor, sejam esmagados os vossos adversários! Dos céus troveje o Altíssimo contra eles, o Senhor julgue os últimos confins da terra! Dará força ao seu rei e engrandecerá o poder do seu ungido".

11 Elcana voltou para a sua casa em Ramá; o menino ficou a serviço do Senhor junto do sacerdote Heli.

12 Os filhos de Heli eram maus; não conheciam o Senhor.

13 Eis como se comportavam para com o povo: Quando alguém imolava uma vítima, vinha o servo do sacerdote no momento em que se cozia a carne, com um garfo de três dentes,

14 e fincava-o na caldeira, na marmita, na panela ou no tacho e tudo o que o tridente trazia, tomava-o para o sacerdote. Assim faziam a todos os israelitas que vinham a Silo.

15 Antes que queimassem a gordura, vinha o servo do sacerdote dizer ao que sacrificava: "Dá-me a carne de assar para o sacerdote; ele não aceitará carne cozida, mas unicamente a carne crua".

16 O homem respondia-lhe: "É preciso que se queime antes a gordura; depois disso, tomarás o que quiseres". "Não – respondia o servo –, dá-me logo, senão tomarei à força."

17 Era muito grande a iniquidade desses moços aos olhos de Deus, porque atraíam o desprezo sobre as ofertas feitas ao Senhor.

18 Entretanto, Samuel, ainda criança, servia diante do Senhor, trajando um efod de linho.

19 Sua mãe fazia-lhe cada ano uma pequena túnica, que lhe levava quando subia com o seu marido para o sacrifício anual.

20 Heli abençoava Elcana e sua mulher: "Conceda-te o Senhor filhos desta mulher em recompensa do dom que ela lhe faz!". E voltavam para a sua casa.

21 O Senhor visitou Ana e ela concebeu, dando à luz três filhos e duas filhas. E o menino Samuel crescia na companhia do Senhor.

22 Heli era muito velho; sabia tudo o que faziam os seus filhos com os israe­litas e como eles dormiam com as mulheres que estavam de serviço à entrada da tenda da reunião.

23 "Por que – dizia-lhes, procedeis desta forma? Sei que todo o povo fala de vossas desordens.

24 Não façais assim, meus filhos; não são boas as informações que me chegam a vosso respeito. Estais fazendo pecar o povo do Senhor.

25 Se um homem pecar contra outro, Deus o julga; se ele pecar, porém, contra o Senhor, quem intervirá a favor dele?" Mas não ouviam a voz do seu pai, porque Deus os queria perder.

26 Entretanto, o menino Samuel ia crescendo e era agradável tanto ao Senhor como aos homens.

27 Certo dia, um homem de Deus veio ter com Heli e disse-lhe da parte do Senhor: "Não me revelei eu claramente à casa de teu pai, quando eles estavam no Egito a serviço do faraó?

28 Escolhi os teus dentre todas as tribos de Israel para serem sacerdotes, subirem ao meu altar, queimarem o incenso e vestirem o efod diante de mim. Dei à casa de teu pai todos os sacrifícios oferecidos pelos israe­litas.

29 Por que desprezais os meus sacrifícios e as minhas oblações que estabeleci em minha morada? Fazes mais caso dos teus filhos que de mim, engordando-vos com o melhor de todas as ofertas de meu povo de Israel.

30 Por isso, eis o que diz o Senhor, Deus de Israel: Eu tinha dito que a tua casa e a casa de teu pai serviriam para sempre diante de mim. Mas agora, diz o Senhor, não será mais assim. Eu honro aqueles que me honram e desprezo os que me desprezam.

31 Virão dias em que abaterei o teu vigor e o vigor da casa de teu pai, de tal modo que já não haverá ancião em tua casa.

32 Israel estará cumulado de alegria e tu verás a angústia em tua casa. Não haverá jamais ancião em tua família!

33 Entretanto, não cortarei todos os teus do meu altar, para que se consumam de inveja os teus olhos e se desfaleça a tua alma; mas todos os outros morrerão na flor da idade.

34 O que vai acontecer aos teus dois filhos Hofni e Fineias, será para ti um sinal: morrerão ambos no mesmo dia.

35 Suscitarei para mim um sacerdote fiel, que procederá segundo o meu coração e minha vontade. Eu lhe construirei uma casa durável e ele andará sempre diante do meu ungido.

36 Aqueles que sobreviverem de tua família irão prostrar-se diante dele por uma moeda de prata ou por um pedaço de pão, dizendo-lhe: ‘Admiti-me para alguma função sacerdotal, a fim de que eu tenha um bocado de pão para comer’."

Hannan ylistysvirsi. Samuel palvelee Herran edessä. Eelin pojat. Eelin perheestä lausuttu tuomio.

1 *Luuk. 1:46Ja Hanna rukoili ja sanoi:

"Minun sydämeni riemuitsee Herrassa;

minun sarveni kohoaa korkealle Herrassa.

Minun suuni on avartunut vihollisiani vastaan,

sillä minä iloitsen sinun avustasi.

2 *Ps. 86:8; Jes. 44:8Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra;

paitsi sinua ei ole yhtäkään,

eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.

3 Älkää yhä ylpeitä puhuko,

älköön suustanne lähtekö julkeita sanoja;

sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, hänen edessänsä punnitaan teot.

4 Urhojen jouset ovat särjetyt,

voipuneet vyöttäytyvät voimalla.

5 *Ps. 34:11Kylläisinä olleet käyvät palvelukseen leipäpalkoilla,

nälkää nähneet eivät enää nälkää näe.

Hedelmätön synnyttää seitsemän lasta,

lapsirikas kuihtuu.

6 *5. Moos. 32:39; Ps. 71:20Herra antaa kuoleman ja antaa elämän,

hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen.

7 *Ps. 75:8Herra köyhdyttää ja rikastuttaa,

hän alentaa ja ylentää.

8 *Job 5:11; Ps. 24:1; Ps. 102:26; Ps. 104:5; Ps. 113:7Hän tomusta nostaa halvan,

hän loasta korottaa köyhän,

pannaksensa heidät ruhtinasten rinnalle

ja antaaksensa heidän periä kunniasijat.

Sillä maan tukipylväät ovat Herran,

hän on asettanut niiden päälle maanpiirin.

9 *Ps. 91:11; Ps. 97:10; Ps. 121:8; Ps. 145:20Hän varjelee hurskastensa jalat,

mutta jumalattomat hukkuvat pimeyteen;

sillä mies ei omalla voimallaan mitään voi.

10 *2. Moos. 9:23; Tuom. 5:20; 1. Sam. 7:10; Ps. 89:25; Ps. 132:17Jotka taistelevat Herraa vastaan,

ne joutuvat kauhun valtaan;

hän jylisee taivaasta heidän ylitsensä.

Herra tuomitsee maan ääret;

hän antaa vallan kuninkaallensa

ja korottaa korkealle voideltunsa sarven."

11 Sitten Elkana meni kotiinsa Raamaan; mutta poikanen palveli Herraa pappi Eelin johdolla.

12 *Jer. 2:8Mutta Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä; he eivät välittäneet Herrasta 13 *3. Moos. 7:34; 3. Moos. 10:14eivätkä siitä, mitä papeilla oli oikeus kansalta saada. Niin usein kuin joku uhrasi teurasuhria, tuli papin palvelija lihan kiehuessa, kolmihaarainen haarukka kädessänsä, 14 ja pisti sen kattilaan tai ruukkuun tai pannuun tai pataan, ja kaikki, minkä haarukka toi mukanaan, sen pappi otti itselleen. Niin he tekivät kaikille israelilaisille, jotka tulivat sinne Siiloon. 15 *3. Moos. 3:3; 3. Moos. 7:31Jo ennenkuin rasva oli poltettu, tuli papin palvelija ja sanoi miehelle, joka uhrasi: "Anna liha paistettavaksi papille, sillä hän ei ota sinulta keitettyä lihaa, vaan raakaa". 16 Kun mies sanoi hänelle: "Ensin poltettakoon rasva; ota sitten itsellesi, mitä haluat", niin hän sanoi: "Ei niin, vaan anna se nyt heti, muutoin minä otan väkisin". 17 Ja nuorten miesten synti oli kovin suuri Herran edessä, koska he pitivät Herran uhrilahjan halpana.

18 *2. Moos. 28:4,6Mutta Samuel palveli Herran edessä, puettuna, vaikka oli poikanen, pellavakasukkaan. 19 Ja hänen äitinsä teki hänelle joka vuosi pienen viitan ja toi sen hänelle, kun miehensä kanssa tuli uhraamaan vuotuista teurasuhria. 20 Silloin Eeli aina siunasi Elkanan ja hänen vaimonsa ja sanoi: "Herra antakoon sinulle lapsen tästä vaimosta sen sijaan, jonka hän on suostunut antamaan Herralle"; sitten he menivät kotiinsa. 21 Ja Herra piti Hannasta huolen, niin että hän tuli raskaaksi ja synnytti vielä kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta poikanen Samuel kasvoi Herran edessä.

22 *2. Moos. 38:8; 1. Sam. 4:15Mutta Eeli oli käynyt hyvin vanhaksi; ja kun hän sai kuulla, mitä hänen poikansa tekivät kaikelle Israelille, ja että he makasivat niiden naisten kanssa, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella, 23 sanoi hän heille: "Miksi te sellaista pahaa teette, mitä minä teistä kuulen kaikelta tältä kansalta? 24 Ei niin, poikani! Ei ole hyvä se huhu, jonka minä kuulen kulkevan Herran kansan seassa. 25 Jos ihminen rikkoo ihmistä vastaan, niin Jumala voi olla hänellä välittäjänä; mutta jos ihminen rikkoo Herraa vastaan, niin kuka voi ruveta hänelle välittäjäksi?" Mutta he eivät kuulleet isäänsä, sillä Herra tahtoi surmata heidät. 26 *Luuk. 2:40,52Mutta poikanen Samuel kasvoi kasvamistaan ja oli sekä Herralle että ihmisille otollinen.

27 Ja Eelin luo tuli Jumalan mies ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Enkö minä ilmestynyt sinun isäsi suvulle, kun he olivat Egyptissä faraon huoneen vallassa? 28 Ja minä valitsin heidät kaikista Israelin sukukunnista olemaan pappeinani, nousemaan minun alttarilleni, polttamaan suitsuketta ja kantamaan kasukkaa minun edessäni; ja minä annoin sinun isäsi suvulle kaikki israelilaisten uhrit. 29 Miksi te häpäisette minun teurasuhrini ja ruokauhrini, jotka minä olen säätänyt asuntooni? Ja miksi sinä kunnioitat poikiasi enemmän kuin minua, niin että te lihotatte itseänne parhaalla osalla jokaisesta minun kansani Israelin uhrilahjasta? 30 *2. Moos. 28:1; 1. Kun. 2:27Sentähden Herra, Israelin Jumala, sanoo: Minä olen tosin sanonut: sinun sukusi ja sinun isäsi suku saavat vaeltaa minun edessäni iäti. Mutta nyt Herra sanoo: Pois se! Sillä minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat; mutta jotka minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi. 31 Katso, päivät tulevat, jolloin minä katkaisen sinun käsivartesi ja sinun isäsi suvun käsivarren, niin ettei kukaan sinun suvussasi elä vanhaksi. 32 Ja sinä saat nähdä minun asuntoni olevan puutteessa huolimatta kaikesta siitä hyvästä, mikä tulee Israelille. Eikä kukaan sinun suvussasi ole koskaan elävä vanhaksi. 33 Kuitenkaan minä en hävitä kaikkia sinun omaisiasi alttariltani, niin että sammuttaisin sinun silmäsi ja näännyttäisin sielusi; mutta kaikki sinun suvussasi kasvaneet kuolevat miehiksi tultuaan. 34 *1. Sam. 4:11Ja merkkinä tästä on sinulla oleva se, mitä kahdelle pojallesi, Hofnille ja Piinehaalle, tapahtuu: he kuolevat molemmat samana päivänä. 35 *1. Kun. 2:35; 1. Aik. 29:22Mutta minä herätän itselleni uskollisen papin, joka tekee minun sydämeni ja mieleni mukaan. Hänelle minä rakennan pysyväisen huoneen, ja hän on vaeltava minun voideltuni edessä kaiken elinaikansa. 36 Ja jokainen, joka jää jäljelle sinun suvustasi, on tuleva kumartamaan häntä saadaksensa hopearahan ja leipäkakun ja sanovat: 'Päästä minutkin johonkin papintehtävään, että saisin palan leipää syödäkseni'."