2 Crônicas 21

1 Josafá adormeceu com seus pais e foi sepultado na Cidade de Davi. Seu filho Jorão lhe sucedeu no trono.

2 Jorão tinha irmãos, filhos de Josafá: Azarias, Jaiel, Zacarias, Azarias, Miguel e Safatias, todos filhos de Josafá, rei de Judá.

3 O pai deles tinha-os dotado consideravelmente de prata, ouro, objetos preciosos e lhes tinha dado fortalezas em Judá, mas deu o reino a Jorão, porque era o primogênito.

4 Uma vez consolidado na posse do reino de seu pai, Jorão fez perecer pela espada todos os seus irmãos, assim como alguns chefes de Israel.

5 Tinha ele trinta e dois anos quando começou a reinar e reinou oito anos em Jerusalém.

6 Seguiu o exemplo dos reis de Israel, como tinha feito a casa de Acab, cuja filha desposara. Praticou o mal aos olhos do Senhor.

7 Contudo, não quis o Senhor destruir a casa de Davi, em vista da aliança feita com Davi e porque lhe tinha prometido deixar uma lâmpada, assim como a seus descendentes.

8 No tempo de Jorão, Edom libertou-se da dominação de Judá e constituiu um rei para si.

9 Jorão se pôs a caminho com seus chefes e seus carros. Durante a noite, derrotou os edomitas que cercavam a ele e aos chefes dos carros.

10 Contudo, os edomitas ficaram livres da dominação de Judá até o dia de hoje. Pela mesma época, Lebna revoltou-se igualmente, porque Jorão tinha abandonado o Senhor, o Deus de seus pais.

11 Jorão estabeleceu também lugares altos nas montanhas de Judá e assim induziu os habitantes de Jerusalém à idolatria e levou Judá à perversão.

12 Foi então que lhe trouxeram da parte do profeta Elias uma mensagem concebida nos seguintes termos: "Eis o que diz o Senhor, Deus de Davi, teu pai: Porque não andaste no exemplo de teu pai Josafá, nem no de Asa, rei de Judá,

13 mas imitaste os reis de Israel, induziste à idolatria os habitantes de Judá e Jerusalém, como o fez a casa de Acab e assassinaste teus irmãos, a família de teu pai, que eram melhores do que tu,

14 o Senhor há de ferir com uma grande praga teu povo, teus filhos, tuas mulheres e todos os teus bens.

15 Quanto a ti, hás de contrair no ventre uma grave doença, enfermidade que fará sair de teu corpo as entranhas durante longos dias".

16 O Senhor despertou contra Jorão o ânimo dos filisteus e dos árabes, vizinhos dos etíopes.

17 Eles subiram a Judá, irrom­peram por toda a parte, pilharam todas as riquezas que estavam amontoadas no palácio real e levaram seus filhos com suas mulheres, de modo que só lhe ficou Joacaz, o filho mais novo.

18 Depois disso, o Senhor feriu-o no ventre com um mal incurável.

19 Isso durou certo tempo e, pelo fim do segundo ano, a violência do mal fez-lhe sair as entranhas. Morreu no meio de violentas dores. Seu povo não queimou perfumes em sua honra como o tinham feito para seu pai.

20 Sua idade era de trinta e dois anos quando começou a reinar e reinou oito anos em Jerusalém. Morreu sem ser chorado. Sepultaram-no na Cidade de Davi, mas não nos sepulcros reais.

Jooram Juudan kuninkaana. Edomilaiset luopuvat Juudasta. Profeetta Elian kirjoitus. Jooramin rangaistus.

1 *1. Kun. 22:51; 2. Kun. 8:16Sitten Joosafat meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. 2 Ja hänellä oli veljiä: Joosafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarjahu, Miikael ja Sefatja. Nämä kaikki olivat Joosafatin, Israelin kuninkaan, poikia. 3 Ja heidän isänsä oli antanut heille suuria lahjoja, hopeata, kultaa ja kalleuksia, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa; mutta kuninkuuden hän oli antanut Jooramille, sillä tämä oli esikoinen. 4 Kun Jooram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vahvistunut, tappoi hän miekalla kaikki veljensä, niin myös muutamia Israelin päämiehiä.

5 *2. Kun. 8:17Jooram oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. 6 Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär; ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. 7 *2. Sam. 7:12; 2. Sam. 21:17; 1. Kun. 11:36; 1. Kun. 15:4; Ps. 132:11,17; Sananl. 13:9Mutta Herra ei tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojillensa lampun ainiaaksi.

8 *2. Kun. 8:20Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan. 9 Niin Jooram lähti sinne päällikköineen ja kaikkine sotavaunuineen. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, ja sotavaunujen päälliköt. 10 Niin edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta vapaiksi, aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui hänen vallanalaisuudestaan myös Libna, koska hän oli hyljännyt Herran, isiensä Jumalan. 11 Hänkin teetti uhrikukkuloita Juudan vuoristoon ja saattoi Jerusalemin asukkaat haureuteen ja vietteli Juudan.

12 Mutta profeetta Elialta tuli hänelle tällainen kirjoitus: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Joosafatin teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä, 13 vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja Jerusalemin asukkaat haureuteen, niinkuin Ahabin suku saattoi heidät haureuteen; ja koska myös olet tappanut veljesi, jotka olivat sinun isäsi perhekuntaa ja paremmat kuin sinä, 14 katso, sentähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella; 15 ja sinä itse olet sairastava vaikeata tautia, sisusvaivaa, kunnes vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos."

16 Niin Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten hengen ja niiden arabialaisten hengen, jotka asuivat etiopialaisten naapureina, 17 ja he menivät Juudaa vastaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken tavaran, mitä oli kuninkaan linnassa, niin myöskin hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt muuta poikaa kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa. 18 Ja kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi häntä parantumattomalla sisusvaivalla. 19 *1. Sam. 31:12; 2. Aik. 16:14; Jer. 34:5Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Mutta hänen kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niinkuin oli poltettu hänen isiensä kunniaksi. 20 *2. Aik. 24:25; 2. Aik. 28:27Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Ja hän meni pois kenenkään kaipaamatta, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuningasten hautoihin.