Daniel 12

1 "Naquele tempo, surgirá Miguel, o grande chefe, o protetor dos filhos do seu povo. Será uma época de tal desolação, como jamais houve igual desde que as nações existem até aquele momento. Então, entre os filhos de teu povo, serão salvos todos aqueles que se acharem inscritos no livro.

2 Muitos daqueles que dormem no pó da terra despertarão, uns para uma vida eterna, outros para a ignomínia, a infâmia eterna.

3 Os que tiverem sido inteligentes fulgirão como o brilho do firmamento, e os que tiverem introduzido muitos nos caminhos da justiça luzirão como as estrelas, com um perpétuo resplendor.

4 Quanto a ti, Daniel, guarda isso secreto, e conserva este livro lacrado até o tempo final. Muitos daqueles que a ele recorrerem verão aumentar seu conhecimento."

5 Continuei a olhar. Vi dois outros personagens mantendo-se cada um sobre uma das margens do rio.

6 Um deles disse ao homem vestido de linho que estava em cima do rio: "Para quando o fim dessas coisas prodigiosas?".

7 Então, ouvi o homem vestido de linho, que estava em cima do rio, jurar, levantando para o céu sua mão esquerda bem como sua mão direita: "Pelo eterno vivo, será em um tempo, tempos e na metade de um tempo, no momento em que a força do povo santo for inteiramente rompida, que todas estas coisas se cumprirão".

8 Ouvi essas palavras, mas sem en­tendê-las. "Meu senhor" – perguntei –, "qual será a conclusão de tudo isso?"

9 "Vamos, Daniel" – respondeu –; "esses oráculos devem ficar fechados e lacrados até o tempo final.

10 Muitos serão limpos, acrisolados e provados. Os ímpios agirão com perversidade, mas nenhum deles compreenderá, enquanto que os sábios compreenderão.

11 Desde o tempo em que for suprimido o holocausto perpétuo e quando for estabelecida a abominação do devastador, transcorrerão mil duzentos e noventa dias.

12 Feliz quem esperar e alcançar mil trezentos e trinta e cinco dias!

13 Quanto a ti, vai até o fim. Tu repousarás e te levantarás para receber tua parte de herança, no fim dos tempos."

Miikael taistelee Israelin puolesta. Ylösnousemus ja lopun aika.

1 *Jes. 4:3; Dan. 10:13; Obad. v. 17; Matt. 24:21; Mark. 13:19Siihen aikaan nousee Miikael,

se suuri enkeliruhtinas,

joka seisoo sinun kansasi lasten suojana.

Ja se on oleva ahdistuksen aika,

jonka kaltaista ei ole ollut

siitä saakka, kuin kansoja on ollut,

hamaan siihen aikaan asti.

Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi,

kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

2 *Jes. 66:24; Matt. 25:46; Joh. 5:28Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät,

toiset iankaikkiseen elämään,

toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

3 *Hes. 3:18; Dan. 11:33; Matt. 13:43; 1. Kor. 15:41Ja taidolliset loistavat,

niinkuin taivaanvahvuus loistaa,

ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat,

niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

4 *Dan. 8:26Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat

ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti.

Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.

5 Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla. 6 *Dan. 10:5Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: "Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?" 7 *5. Moos. 32:40; Dan. 7:25; Ilm. 10:5; Ilm. 12:14Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: "Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät."

8 Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: "Herrani, mikä on oleva näitten päätös?" 9 Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. 10 *Dan. 11:35Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät. 11 *Dan. 8:14; Dan. 11:31Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää. 12 Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää. 13 Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa."