1 Kararlıyım, ey Tanrı, 2 Bütün varlığımla sana ezgiler, ilahiler söyleyeceğim!2 Uyan, ey lir, ey çenk, 2 Seheri ben uyandırayım!3 Halkların arasında sana şükürler sunayım, ya RAB, 2 Ulusların arasında seni ilahilerle öveyim.4 Çünkü sevgin göklere erişir, 2 Sadakatin gökyüzüne ulaşır.5 Yüceliğini göster göklerin üstünde, ey Tanrı, 2 Görkemin bütün yeryüzünü kaplasın!6 Kurtar bizi sağ elinle, yardım et, 2 Sevdiklerin özgürlüğe kavuşsun diye!7 Tanrı şöyle konuştu kutsal yerinde: 2 ‹‹Şekemi sevinçle bölüştürecek, 2 Sukkot Vadisini ölçeceğim.8 Gilat benimdir, Manaşşe de benim, 2 Efrayim miğferim, 2 Yahuda asam.9 Moav yıkanma leğenim, 2 Edomun üzerine çarığımı fırlatacağım, 2 Filiste zaferle haykıracağım.›› fırlatılması, bir yerin sahiplenilmesi anlamına geliyordu.10 Kim beni surlu kente götürecek? 2 Kim bana Edoma kadar yol gösterecek?11 Ey Tanrı, sen bizi reddetmedin mi? 2 Ordularımıza öncülük etmiyor musun artık?12 Yardım et bize düşmana karşı, 2 Çünkü boştur insan yardımı.13 Tanrı'yla zafer kazanırız, 2 O çiğner düşmanlarımızı.
1 Laulu; Daavidin virsi. (H108:2) Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.2 (H108:3) Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.3 (H108:4) Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.4 (H108:5) Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.5 (H108:6) Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.6 (H108:7) Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.7 (H108:8) Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.8 (H108:9) Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.9 (H108:10) Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.10 (H108:11) Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?11 (H108:12) Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!12 (H108:13) Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.13 (H108:14) Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.