1 Bahçeme girdim, kızkardeşim, yavuklum, 2 Mürümü topladım baharatımla, 2 Gümecimi, balımı yedim, 2 Şarabımı, sütümü içtim. Yiyin, için, ey dostlar! 2 Mest olun aşktan, ey sevgililer!
2 Ben uyuyordum ama yüreğim uyanıktı. 2 Dinleyin! Sevgilim kapıyı vuruyor. 2 ‹‹Aç bana, kızkardeşim, aşkım, eşsiz güvercinim! 2 Sırılsıklam oldu başım çiyden, 2 Kaküllerim gecenin neminden.››
3 Entarimi çıkardım, 2 Yine giyinmeli miyim? 2 Ayaklarımı yıkadım, 2 Yine kirletmeli miyim?
4 Kapı deliğinden uzattı elini sevgilim, 2 Aşk duygularım kabardı onun için.
5 Kalktım, sevgilime kapıyı açayım diye, 2 Mür elimden damladı, 2 Parmaklarımdan aktı 2 Sürgü tokmakları üzerine.
6 Kapıyı açtım sevgilime, 2 Ama sevgilim yoktu, gitmişti! 2 Kendimden geçmişim o konuşurken. 2 Aradım onu, ama bulamadım, 2 Seslendim, ama yanıt vermedi.
7 Kenti dolaşan bekçiler buldu beni, 2 Dövüp yaraladılar. 2 Sur bekçileri alıp götürdü şalımı.
8 Size ant içiriyorum, ey Yeruşalim kızları! 2 Eğer sevgilimi bulursanız, 2 Söyleyin ona, aşk hastasıyım ben.
9 Farkı ne sevgilinin öbürlerinden, 2 Ey güzeller güzeli? 2 Farkı ne ki, bize böyle ant içiriyorsun?
10 Sevgilimin teni pembe-beyaz, ışıl ışıl yanıyor! 2 Göze çarpıyor on binler arasında.
11 Başı saf altın, 2 Kakülleri kıvır kıvır, kuzgun gibi siyah.
12 Akarsu kıyısındaki 2 Güvercinler gibi gözleri; 2 Sütle yıkanmış, 2 Yuvasındaki mücevher sanki.
13 Yanakları güzel kokulu tarhlar gibi, 2 Nefis kokular saçıyor. 2 Dudakları zambak gibi, 2 Mür yağı damlatıyor.
14 Elleri, üzerine sarı yakut kakılmış altın çubuklar, 2 Gövdesi laciverttaşıyla süslenmiş cilalı fildişi.
15 Mermer sütun bacakları 2 Saf altın ayaklıklar üzerine kurulmuş. 2 Boyu bosu Lübnan dağları gibi, 2 Lübnanın sedir ağaçları gibi eşsiz.
16 Ağzı çok tatlı, 2 Tepeden tırnağa güzel. 2 İşte böyledir sevgilim, böyledir yarim, ey Yeruşalim kızları!
1 Mies: Rakkaani, kihlattuni! Minä tulen puutarhaani ja poimin mirhani ja balsamini, avaan hunajakennoni ja syön hunajan, juon viinini ja maitoni. Muut: Syökää, ystävät! Juokaa ja juopukaa, rakastavaiset!
2 Neito: Minä nukuin, mutta sydämeni valvoi. Kuulin koputusta -- rakkaani tulee! Mies: Avaa ovesi, rakkaani, kalleimpani, pieni kyyhkyni, kaikkeni! Tukkani on kasteesta märkä, yön pisarat noruvat hiuksiltani.
3 Neito: Minä jo ehdin riisua vaatteeni -- miksi pukeutuisin uudelleen? Jalkanikin jo pesin -- miksi tahraisin ne taas?
4 Neito: Rakkaani työnsi kätensä ovenraosta, ja sydämeni hypähti.
5 Minä nousin avaamaan rakkaalleni, ja käteni helmeilivät mirhaa, sulaa mirhaa oli minun sormissani ja oven salvassa.
6 Minä avasin armaalleni, mutta hän oli mennyt. Olin tuskaani kuolla -- hän oli poissa! Minä etsin häntä, mutta en löytänyt, minä kutsuin häntä, mutta hän ei vastannut.
7 Vastaani tuli vartijoita öisellä kierroksellaan. He löivät minut mustelmille ja repivät huivin yltäni, kaupungin vartiomiehet!
8 Jerusalemin tytöt, minä vannotan teitä: Jos löydätte hänet, jota rakastan, mitä sanotte hänelle? Sanokaa: olen rakkaudesta sairas!
9 Muut: Millä tavoin sinun rakkaasi on muita parempi, sinä naisista kaunein? Millä tavoin sinun rakkaasi eroaa muista, kun noin meitä vannotat?
10 Neito: Minun rakkaani on komea ja verevä, hän erottuu tuhansien joukosta!
11 Hänen kasvonsa hohtavat kuin kulta, hänen kiharansa ovat korpinmustat, tuuheat kuin taatelin kukinnot.
12 Hänen silmänsä ovat kuin kaksi kyyhkystä, jotka lepäävät puron äärellä, kuin kyyhkyt, jotka maidossa kylvettyään istuvat maljan reunalla.
13 Hänen poskensa tuoksuvat kuin yrttitarha, tuoksuvat kuin voiderasia, hänen huulensa ovat liljankukat, niillä helmeilee kirkas mirha.
14 Hänen käsivartensa ovat kultatangot, Tarsisin kivillä kirjaillut. Hänen vatsansa on norsunluinen kilpi, jota peittävät safiirit.
15 Hänen säärensä ovat marmoripylväät, kultajalustalle pystytetyt. Hän on näöltään kuin Libanonin vuoret, ylväs kuin setripuu.
16 Hänen suunsa maistuu makealta -- kaikki hänessä houkuttaa! Tällainen on minun rakkaani, tällainen on minun ystäväni, Jerusalemin tytöt!