1 Voi suruttomia Siionissa,

huolettomia Samarian vuorella,

kansoista ensimmäisen ylimyksiä,

joiden tykö Israelin heimo tulee!

2 Menkää Kalneen ja katsokaa,

sieltä kulkekaa Suureen Hamatiin

ja käykää filistealaisten Gatiin:

ovatko ne paremmat kuin nämä valtakunnat,

onko niiden alue suurempi kuin teidän alueenne?

3 *Hes. 12:22; Aam. 9:10Voi teitä, jotka lykkäätte kauas pahan päivän,

mutta vedätte luoksenne väkivallan,

valtaistuimelle istumaan;

4 jotka makaatte norsunluusohvilla

ja venytte leposijoillanne,

syötte karitsoita laumasta

ja vasikoita navetasta;

5 *Jes. 5:11jotka sepustatte lauluja harpulla säestäen

ja sommittelette soittimia kuin mikäkin Daavid;

6 jotka juotte viiniä maljoista

ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä,

mutta ette murehdi Joosefin sortumista!

7 Sentähden heidän nyt täytyy

mennä pakkosiirtolaisuuteen

pakkosiirtolaisten etunenässä.

Silloin lakkaavat venyjäin ilohuudot.

8 *Jer. 51:14Herra, Herra on vannonut itse kauttansa,

sanoo Herra, Jumala Sebaot:

Jaakobin ylpeys on minulle kauhistus,

minä vihaan hänen palatsejansa,

ja minä jätän alttiiksi kaupungin kaikkinensa.

9 Ja jos silloin kymmenen miestä

jää jäljelle yhteen taloon,

niin he kuolevat.

10 *Aam. 8:3Ja jos kuolleen korjaa

hänen omaisensa ja polttajansa,

viedäkseen luut pois talosta,

ja jos hän kysyy joltakin,

joka on talon perimmäisessä sopessa:

"Onko sinun tykönäsi vielä ketään?"

niin tämä vastaa: "Ei ole",

ja toinen sanoo: "Hiljaa!" —

sillä Herran nimeä ei saa mainita.

11 Sillä katso, Herra antaa käskyn,

ja hän lyö suuren talon kappaleiksi

ja pienen talon pirstaleiksi.

12 *Aam. 5:7Juoksevatko hevoset kallionseinää,

kynnetäänkö sitä härjillä?

Sillä te muutatte oikeuden myrkyksi

ja vanhurskauden hedelmän koiruohoksi,

13 *1. Kun. 22:11; Miika 4:13te, jotka iloitsette Loodabarista*Nimi merkitsee: ei mitään.

ja jotka sanotte:

"Emmekö omalla voimallamme

valloittaneet Karnaimia*Nimi merkitsee: sarvet.?"

14 *2. Kun. 14:25Sillä katso, minä nostatan teitä vastaan,

te Israelin heimo,

sanoo Herra, Jumala Sebaot,

kansan, joka on ahdistava teitä

siitä asti, mistä mennään Hamatiin,

hamaan Pajupuroon saakka.

1 Ai dos que vivem sossegados

em Sião,

e dos que estão confiados

no monte de Samaria,

que têm nome entre as primeiras

das nações,

e aos quais vem a casa de Israel!

2 Passai a Calne, e vede;

e dali ide à grande Hamate;

e depois descei a Gate

dos filisteus;

serão melhores que estes reinos?

Ou maior o seu termo

do que o vosso termo?

3 Ó vós que afastais o dia mau,

e fazeis chegar o assento

da violência.

4 Ai dos que dormem

em camas de marfim,

e se estendem sobre os seus leitos,

e comem os cordeiros do rebanho,

e os bezerros do meio do curral;

5 Que cantam ao som da viola,

e inventam para si

instrumentos musicais,

assim como Davi;

6 Que bebem vinho em taças,

e se ungem

com o mais excelente óleo:

mas não se afligem

pela ruína de José;

7 Portanto agora irão em cativeiro

entre os primeiros

dos que forem levados cativos,

e cessarão os festins

dos banqueteadores.

8 Jurou o Senhor Deus por si mesmo, diz o Senhor, o Deus dos Exércitos:

Abomino a soberba de Jacó,

e odeio os seus palácios;

por isso entregarei a cidade

e tudo o que nela há.

9 E acontecerá que, se numa casa ficarem dez homens, morrerão. 10 Quando o tio de alguém, aquele que o queima, o tomar para levar-lhe os ossos para fora da casa, e disser ao que estiver no mais interior da casa: Está ainda alguém contigo? E este responder: Ninguém; então lhe dirá ele: Cala-te, porque não devemos fazer menção do nome do Senhor.

11 Porque, eis que o Senhor ordena,

e ferirá a casa grande

de brechas,

e a casa pequena de fendas.

12 Porventura correrão cavalos

sobre rocha?

Lavrar-se-á nela com bois?

Mas vós haveis tornado o juízo

em fel,

e o fruto da justiça em alosna;

13 Vós que vos alegrais do nada,

vós que dizeis:

Não é assim que

por nossa própria força

nos temos tornado poderosos?

14 Porque, eis que eu levantarei

sobre vós, ó casa de Israel,

uma nação,

diz o Senhor,

o Deus dos Exércitos,

e oprimir-vos-á,

desde a entrada de Hamate

até ao ribeiro do deserto.