1 Ennustus, jonka profeetta Habakuk näki.

2 Kuinka kauan, Herra,

minun täytyy apua huutaa,

ja sinä et kuule,

parkua sinulle: "Väkivaltaa!"

ja sinä et auta?

3 Minkätähden sinä annat minun nähdä vääryyttä

ja itse katselet turmiota?

Minun edessäni on hävitys ja väkivalta;

on syntynyt riita, ja on noussut tora.

4 Sentähden on laki heikko,

ja oikeus ei tule milloinkaan voimaan.

Sillä jumalaton saartaa vanhurskaan;

sentähden oikeus vääristetään.

5 *Ap. t. 13:41Katsokaa kansojen joukkoon,

katselkaa ja kauhistukaa,

sillä minä teen teidän päivinänne teon,

jota ette uskoisi, jos siitä kerrottaisiin.

6 Sillä katso, minä nostan kaldealaiset,

tuiman ja rajun kansan,

joka kulkee maata lavealti

ja ottaa omaksensa asuinsijat,

jotka eivät ole sen.

7 Se on hirmuinen ja peljättävä,

siitä itsestään tulee sen oikeus ja sen korkeus.

8 *Jer. 4:13; Jer. 5:6; Sef. 3:3; Matt. 24:28Sen hevoset ovat nopeammat kuin pantterit,

ne juoksevat kiivaammin kuin sudet illoin.

Sen ratsumiehet kiidättävät —

kaukaa tulevat sen ratsumiehet,

ne lentävät, niinkuin kotka syöksyy syönnökselleen.

9 Se tulee kaikkinensa väkivallan tekoon,

heidän kasvojensa suunta on suoraan eteenpäin;

se kokoaa vankeja kuin hietaa.

10 Pilkkanaan pitää se kuninkaat

ja naurunansa ruhtinaat.

Se nauraa kaikille varustuksille,

kasaa kokoon hiekkaa ja valloittaa ne.

11 Sitten se tuulena kiitää ja hyökkää,

mutta joutuu syynalaiseksi,

tuo, jolla oma voimansa on jumalana.

12 *5. Moos. 32:4Etkö sinä ole ikiajoista asti

Herra, minun pyhä Jumalani?

Me emme kuole!

Sinä, Herra, olet pannut sen tuomioksi;

sinä, kallio, olet asettanut sen kuritukseksi.

13 *Job 21:7; Ps. 5:5; Jer. 12:1Sinun silmäsi ovat puhtaat,

niin ettet voi katsoa pahaa

etkä saata katsella turmiota.

Minkätähden sinä katselet uskottomia,

olet vaiti, kun jumalaton nielee hurskaampansa,

14 teet ihmiset samankaltaisiksi kuin meren kalat,

kuin matelevaiset, joilla ei ole hallitsijaa?

15 Se nostaa heidät kaikki ylös koukulla,

vetää heidät pyydyksessään

ja kokoaa heidät verkkoonsa.

Sentähden se iloitsee ja riemuitsee.

16 Sentähden se uhraa pyydykselleen

ja polttaa uhreja verkollensa,

sillä niitten turvin sen osa on rasvainen,

sen ruoka lihava.

17 Saako se sentähden tyhjentää pyydyksensä,

aina surmata kansoja säälimättä?

1 O peso que viu o profeta Habacuque.

2 Até quando, Senhor,

clamarei eu,

e tu não me escutarás?

Gritar-te-ei: Violência!

E não salvarás?

3 Por que razão me mostras

a iniquidade,

e me fazes ver a opressão?

Pois que a destruição e a violência

estão diante de mim,

havendo também quem suscite

a contenda e o litígio.

4 Por esta causa a lei se afrouxa,

e o juízo nunca se manifesta;

porque o ímpio cerca o justo,

e o juízo se manifesta torcido.

5 Vede entre os gentios e olhai,

e maravilhai-vos, e admirai-vos;

porque realizarei em vossos dias

uma obra que vós não crereis,

quando for contada.

6 Porque eis que suscito os caldeus,

nação amarga e impetuosa,

que marcha sobre a largura

da terra,

para apoderar-se de moradas

que não são suas.

7 Horrível e terrível é;

dela mesma sairá o seu juízo

e a sua dignidade.

8 E os seus cavalos são mais ligeiros

do que os leopardos,

e mais espertos do que

os lobos à tarde;

os seus cavaleiros espalham-se

por toda parte;

os seus cavaleiros virão de longe,

voarão como águias

que se apressam a devorar.

9 Eles todos virão

para fazer violência;

os seus rostos buscarão

o vento oriental,

e reunirão os cativos

como areia.

10 E escarnecerão dos reis,

e dos príncipes farão zombaria;

eles se rirão

de todas as fortalezas,

porque amontoarão terra,

e as tomarão.

11 Então muda a sua mente,

e seguirá, e se fará culpado,

atribuindo este seu poder

ao seu deus.

12 Não és tu desde a eternidade,

ó Senhor meu Deus,

meu Santo?

Nós não morreremos.

Ó Senhor, para juízo o puseste,

e tu, ó Rocha,

o fundaste para castigar.

13 Tu és tão puro de olhos,

que não podes ver o mal,

e a opressão não podes

contemplar.

Por que olhas para os que procedem

aleivosamente,

e te calas quando o ímpio devora

aquele que é mais justo

do que ele?

14 E por que farias os homens

como os peixes do mar,

como os répteis,

que não têm quem os governe?

15 Ele a todos levantará

com o anzol,

apanhá-los-á com a sua rede,

e os ajuntará na sua

rede varredoura;

por isso ele se alegrará

e se regozijará.

16 Por isso sacrificará à sua rede,

e queimará incenso

à sua varredoura;

porque com elas engordou

a sua porção,

e engrossou a sua comida.

17 Porventura por isso

esvaziará a sua rede

e não terá piedade de matar

as nações continuamente?