1. Mooseksen kirja 49

Jaakob siunaa poikansa ja kuolee.

1 *5. Moos. 33:1Sitten Jaakob kutsui poikansa ja sanoi: "Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu. 2 Tulkaa kokoon ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia.

3 Ruuben, sinä olet minun esikoiseni,

minun voimani ja minun miehuuteni ensimmäinen,

ensi sijalla arvossa, ensi sijalla vallassa.

4 *1. Moos. 35:22; 1. Aik. 5:1Mutta sinä kuohahdat kuin vesi,

et pysy ensi sijalla,

sillä sinä nousit isäsi leposijalle;

silloin sinä sen saastutit.

Niin, hän nousi vuoteeseeni.

5 *1. Moos. 34:25Simeon ja Leevi, veljekset,

heidän aseensa ovat väkivallan aseet.

6 Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni,

heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni;

sillä vihassaan he murhasivat miehiä,

omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä.

7 *Joos. 19:1; Joos. 21:2Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju,

heidän kiukkunsa, sillä se on julma.

Minä jakelen heidät Jaakobin sekaan

ja hajotan heidät Israelin sekaan.

8 Juuda, sinua sinun veljesi ylistävät;

sinun kätesi on vihollistesi niskassa,

sinua kumartavat isäsi pojat.

9 *4. Moos. 24:9; 1. Aik. 5:2Juuda on nuori leijona;

saaliilta olet, poikani, noussut.

Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona,

kuin naarasleijona — kuka uskaltaa häntä häiritä?

10 *Matt. 2:6Ei siirry valtikka pois Juudalta

eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä,

kunnes tulee hän, jonka se on

ja jota kansat tottelevat.

11 Hän sitoo aasinsa viinipuuhun,

viiniköynnökseen aasinsa varsan;

hän huuhtoo vaatteensa viinissä;

viittansa rypäleen veressä.

12 Hänen silmänsä ovat viinistä sameat,

hänen hampaansa valkeat maidosta.

13 *5. Moos. 33:18; Joos. 19:10; Jes. 9:1; Matt. 4:15Sebulon asuu meren rannalla,

laivojen rannikolla,

hänen sivunsa on Siidoniin päin.

14 Isaskar on luiseva aasi,

joka loikoilee karjatarhojen välissä.

15 Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi

ja maan ihanaksi;

niin hän taivutti olkansa taakan alle

ja joutui työveroa tekemään.

16 *Tuom. 13:24; Tuom. 16:31Daan hankkii oikeutta kansalleen,

hänkin yhtenä Israelin sukukunnista.

17 Daan on käärmeenä tiellä,

on polulla kyynä,

joka puree hevosta vuohiseen,

niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.

18 *Ps. 119:166; Ps. 119:174Sinulta minä odotan pelastusta, Herra.

19 Gaadia ahdistavat rosvojoukot,

mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään.

20 *5. Moos. 33:24Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä,

hän tarjoaa kuninkaan herkkuja.

21 *Tuom. 4:6; Tuom. 5:1Naftali on nopea peura;

hän antaa kauniita sanoja.

22 Joosef on nuori hedelmäpuu,

nuori hedelmäpuu lähteen reunalla;

sen oksat ulottuvat yli muurin.

23 Jousimiehet hätyyttävät häntä,

ampuvat ja ahdistavat häntä.

24 Mutta hänen jousensa pysyy lujana,

ja hänen käsivartensa ovat notkeat

Jaakobin Väkevän avulla,

kaitsijan, Israelin kallion,

25 *5. Moos. 33:13isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon,

Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon,

antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä,

siunauksia syvyydestä alhaalta,

siunauksia nisistä ja kohdusta.

26 Sinun isäsi siunaukset kohoavat

yli minun vanhempaini siunausten,

yli ikuisten kukkulain ihanuuden.

Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle,

veljiensä ruhtinaan päälaelle.

27 *Tuom. 20:25; 1. Sam. 9:1; 1. Sam. 14:47Benjamin on raatelevainen susi;

aamulla hän syö riistaa,

ja illalla hän jakaa saalista."

28 Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.

29 Ja hän käski heitä ja sanoi heille: "Minut otetaan pois heimoni tykö; haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, 30 *1. Moos. 23:16; 1. Moos. 50:13luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta Kanaanin maassa, jonka vainion Aabraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudakseen. 31 *1. Moos. 23:19; 1. Moos. 25:9; 1. Moos. 35:29; Ap. t. 7:15Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean, 32 siihen vainioon, joka luolineen on ostettu heettiläisiltä." 33 Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, veti hän jalkansa vuoteeseen ja kuoli ja tuli otetuksi heimonsa tykö.

1 Und Jakob rief seine Söhne und sprach: Versammelt euch, und ich will euch verkünden, was euch begegnen wird in künftigen Tagen. *O. am Ende der Tage2 Kommet zusammen und höret, ihr Söhne Jakobs, und höret auf Israel, euren Vater! 3 Ruben, mein Erstgeborener bist du, meine Kraft und der Erstling meiner Stärke! Vorzug an Hoheit und Vorzug an Macht! 4 Überwallend wie die Wasser, sollst du keinen Vorzug haben, denn du hast das Lager deines Vaters bestiegen; da hast du es entweiht. Mein Bett hat er bestiegen!

5 Simeon und Levi sind Brüder, Werkzeuge der Gewalttat ihre Waffen. *Der Sinn des Wortes ist zweifelhaft; And. üb.: Anschläge6 Meine Seele komme nicht in ihren geheimen Rat, meine Ehre *Viell. wie Ps. 7,5 vereinige sich nicht mit ihrer Versammlung! Denn in ihrem Zorn haben sie den Mann erschlagen und in ihrem Mutwillen den Stier gelähmt. 7 Verflucht sei ihr Zorn, denn er war gewalttätig, und ihr Grimm, denn er war grausam! Ich werde sie verteilen in Jakob und sie zerstreuen in Israel.

8 Dich Juda, dich werden deine Brüder preisen; *Der Segen Judas und Dans enthält eine Anspielung auf die Bedeutung ihrer Namen deine Hand wird sein auf dem Nacken deiner Feinde, vor dir werden sich niederbeugen die Söhne deines Vaters. 9 Juda ist ein junger Löwe; vom Raube, mein Sohn, bist du emporgestiegen. Er duckt sich, er legt sich nieder wie ein Löwe und wie eine Löwin; wer will ihn aufreizen? *Vergl. 4. Mose 24,910 Nicht weichen wird das Scepter von Juda, noch der Herrscherstab *And.: Gesetzgeber zwischen seinen Füßen hinweg, bis Schilo *d. h. der Ruhebringende, Friedenschaffende kommt, und ihm werden die Völker gehorchen. *And. üb.: sich anschließen11 Er bindet an den Weinstock sein Eselsfüllen und an die Edelrebe das Junge seiner Eselin; er wäscht im Weine sein Kleid und im Blute der Trauben sein Gewand; 12 die Augen sind trübe von Wein, und weiß die Zähne von Milch.

13 Sebulon, am Gestade der Meere wird er wohnen, und am Gestade der Schiffe wird er sein und seine Seite gegen Sidon hin. 14 Issaschar ist ein knochiger Esel, der sich lagert zwischen den Hürden. 15 Und er sieht, daß die Ruhe *O. Ruhestätte gut und daß das Land lieblich ist; und er beugt seine Schulter zum Lasttragen und wird zum fronpflichtigen Knecht. 16 Dan wird sein Volk richten, wie einer der Stämme Israels. 17 Dan wird eine Schlange sein am Wege, eine Hornotter am Pfade, die da beißt in die Fersen des Rosses, und rücklings fällt sein Reiter. 18 Auf deine Rettung harre ich, Jehova! 19 Gad, Scharen werden ihn drängen, und er, er wird ihnen nachdrängen auf der Ferse. 20 Von Aser kommt Fettes, sein Brot; und er, königliche Leckerbissen wird er geben. 21 Naphtali ist eine losgelassene *Viell. schlanke Hindin; er, der schöne Worte gibt.

22 Sohn eines Fruchtbaumes *d. h. ein junger Fruchtbaum, oder Zweig eines Fruchtbaumes ist Joseph, Sohn eines Fruchtbaumes am Quell; die Schößlinge treiben über die Mauer. 23 Und es reizen ihn und schießen, und es befehden ihn die Bogenschützen; *Eig. Pfeilschützen24 aber sein Bogen bleibt fest, und gelenkig *O. stark, rüstig sind die Arme *O. ist die Kraft seiner Hände durch die Hände des Mächtigen Jakobs. Von dannen ist der Hirte, der Stein Israels: 25 von dem Gott *El deines Vaters, und er wird dir helfen, und dem Allmächtigen, und er wird dich segnen mit Segnungen des Himmels droben, mit Segnungen der Tiefe, die unten liegt, mit Segnungen der Brüste und des Mutterleibes. 26 Die Segnungen deines Vaters überragen die Segnungen meiner Voreltern *W. Erzeuger bis zur Grenze der ewigen Hügel. Sie werden sein auf dem Haupte Josephs und auf dem Scheitel des Abgesonderten *Eig. des Nasiräers; And.: des Gekrönten unter seinen Brüdern. 27 Benjamin ist ein Wolf, der zerreißt; am Morgen verzehrt er Raub, und am Abend verteilt er Beute.

28 Alle diese sind die zwölf Stämme Israels, und das ist es, was ihr Vater zu ihnen redete und womit er sie segnete; einen jeden nach seinem Segen segnete er sie. 29 Und er gebot ihnen und sprach zu ihnen: Bin ich versammelt zu meinem Volke, so begrabet mich zu meinen Vätern in der Höhle, die in dem Felde Ephrons, des Hethiters, ist, 30 in der Höhle, die in dem Felde Machpela vor Mamre ist, im Lande Kanaan, welche Abraham samt dem Felde von Ephron, dem Hethiter, zum Erbbegräbnis gekauft hat. 31 Dort haben sie Abraham begraben und sein Weib Sara; dort haben sie Isaak begraben und sein Weib Rebekka; und dort habe ich Lea begraben; 32 das Feld und die Höhle, die darin ist, sind erkauft von den Kindern Heth. 33 Und als Jakob geendet hatte, seinen Söhnen Befehle zu geben, zog er seine Füße aufs Bett herauf und verschied und wurde versammelt zu seinen Völkern.