Jó 26

Jobin vastaus: Hän ei tarvitse Bildadin neuvoja; itsekin hän osaa kuvata Jumalan suuruutta ja voimaa.

1 Job vastasi ja sanoi:

2 "Kuinka oletkaan auttanut voimatonta,

tukenut heikkoa käsivartta!

3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta

ja ilmituonut paljon ymmärrystä!

4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt,

ja kenen henki on sinusta käynyt?

5 Haamut alhaalla värisevät,

vetten ja niiden asukasten alla.

6 *Sananl. 15:11; Hebr. 4:13Paljaana on tuonela hänen edessänsä,

eikä ole manalalla peitettä.

7 *Ps. 104:2Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle,

ripustaa maan tyhjyyden päälle.

8 Hän sitoo vedet pilviinsä,

eivätkä pilvet halkea niiden alla.

9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä,

levittää pilvensä sen ylitse.

10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle,

siihen missä valo päättyy pimeään.

11 Taivaan patsaat huojuvat

ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.

12 *Job 9:13Voimallansa hän kuohutti meren,

ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.

13 *Jes. 27:1Hänen henkäyksestään kirkastui taivas;

hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.

14 Katso, nämä ovat ainoastaan

hänen tekojensa äärten häämötystä,

ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus,

jonka hänestä kuulemme!

Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"

1 Und Hiob antwortete und sprach: 2 Wie hast du dem Ohnmächtigen geholfen, den kraftlosen Arm gerettet! 3 Wie hast du den beraten, der keine Weisheit hat, und gründliches Wissen in Fülle kundgetan! 4 An wen hast du Worte gerichtet, *Eig. Wem… verkündet und wessen Odem ist von dir ausgegangen?

5 Die Schatten *S. die Anm. zu Ps. 88,10 beben unter den Wassern und ihren Bewohnern. 6 Der Scheol ist nackt vor ihm, und keine Hülle hat der Abgrund. *S. die Anm. zu Ps. 88,117 Er spannt den Norden *d. h. den nördlichen Himmel aus über der Leere, hängt die Erde auf über dem Nichts. 8 Er bindet die Wasser in seine Wolken, und das Gewölk zerreißt nicht unter ihnen. 9 Er verhüllt den Anblick seines Thrones, indem er sein Gewölk darüber ausbreitet. 10 Er rundete eine Schranke ab über der Fläche der Wasser bis zum äußersten Ende, wo Licht und Finsternis zusammentreffen. 11 Die Säulen des Himmels wanken und entsetzen sich vor seinem Schelten. 12 Durch seine Kraft erregt er das Meer, und durch seine Einsicht zerschellt er Rahab. *Wahrsch. ein Seeungeheuer13 Durch seinen Hauch wird der Himmel heiter, seine Hand hat geschaffen *O. seine Hand durchbort; s. die Anm. zu Kap. 3,8 den flüchtigen Drachen. 14 Siehe, das sind die Säume seiner Wege; und wie wenig *Eig. welch flüsterndes Wort haben wir von ihm gehört! und den Donner seiner Macht, *Nach and. Lesart: Machttaten wer versteht ihn?